
Klo 21:17--> Toissaöinen sade sai koivut paitsi puhkeamaan kukkaan, myös lehdet ilmestymään ja kaikkialla näkyy nyt hentoa vihreää.
Eilisaamuna menin jo aikaisin partsille kuuntelemaan mustarastaan huilua. Aamupäivän taivaalla liiteli kotka. Teki kierroksia, läpäytti laiskasti siipiään ja kaarteli yhä kauemmas. Palasi sitten takaisin ja meni merelle päin.
Västäräkki ilmoitti tulostaan ja tepasteli naapuritalon katolla.
Iltapäivällä taivaalla oli palleropilviä. Yhtäkkiä ne hajosivat harsopilviksi, joka leijui kuin huntu tuulessa.
Ei aikaakaan, kun taivaan täytti, siis siltä kohdin, joka partsilleni näkyy, höyhenen kaltaiset untuvapilvet.
Sain lahjan tehtyä ja kun tänään laitoin sen kuoreen valmiiksi lähtemään, huomasin vasta illalla, ettei minulla ole siitä kuvaa. No, samapa tuo. Kerron myöhemmin, mikä se oli.
Nyt olen kutonut sateenkaari-langasta sukkia. Ei hajuakaan, kuka ne saa. Mutta tehtävä on, kun löysin partsin säilytyslaatikosta ne kerät.
(luonnossa kukka on keltaisempi)
Kukat sitten osaavat yllättää. Täytin eilisaamuna juoppojen kukkien vesisäiliöt ja kun menin khh:seen katsomaan tulitikkukaktustani, huomasin keltaisen kliivian kukkivan. Ja juurihan minä viikko sitten kävin siellä kurkkimassa jokaisen kliivian lehdet ja tutkimassa välit, eikä kukista ollut tietoakaan.
Tuo keltainenhan kukki vähän aikaa sitten. Ja taas! Tänään kaksi kukkaa on avautunut ja nuppuja on kuusi.
Eilen pesin myös kylppärin ikkunan ja vaihdoin nukkumatin ja joulukaktuksen (kuva ylimpänä) paikkoja. Nukkumatti on nyt täällä olkkarissa. Joku kasveista napsuu koko ajan. Ehkä palmuvehka kummittelee.

Ai niin, lupasin vappubrunssistani laittaa kuvan. :) Ei se kaksinen ole, mutta liikaa oli jo tuossakin. Lihapullat unohdin ja niistä tein tänään ihan vanhanaikaisesti ruskean kastikkeen ikivanhalla valurautapannulla ruskistaen. Jos saisin vielä ketsuppia syödä, olisin sitä laittanut mausteeksi, mutta koska en saa, jouduin tyytymään pizzamausteeseen ja omatekemään yrttisuolaan.
Eilen tein puolikkaan kauralastutaikinan ja paistoin Pöhöttimessä neljä kerrallaan. Hyvin maistui teen kera.

Kävin äsken ottamassa kuvan partsin kukkaköynnöksestä. Ettei unohdu. Tuollainen on tuon väkerryksen tulos.
Aamulla ennen yhdeksää jo lähdin apteekkia kohti. Kyllä sairastaminen on kallista! Sinne jäi taas melkein satanen, vaikken ostanut kuin kahta lääkettä. Cittarista hain couperosa-ihoni punaisuutta peittävää puuteria ja vihreän kajalin, kun se maksoi alle kaksi euroa. Löysin myös kukkakuvioisia lautasliinoja, jotka sopivat tämänhetkiseen pöytäliinaan. Yritin etsiä kirkkaankeltaisia pikkumukejakin, muttei ollut kuin vaaleankeltaisia isoja. En ostanut niitä.
Keskustan pikkukaupat aukeavat melkein järjestään kymmenen ja yhdentoista välillä, joten en päässyt kirppikselle tai leipäpuotiin, mutta kirjakauppaa juuri avattiin. Ekaa kertaa siellä kävin. Näkyi olevan kaupungin toiseksi paras korttivalikoima. Harmi vain, että siellä haisi viemärin haju. Ei siellä kauaa pystyisi olemaan. Alkaisi oksettaa.
Torilla katselin perunoita, mutten mitään viiden kilon pussia jaksaisi kotiin kantaa ilman reppua, joka ei ollut mukana, enkä osta uusia perunoita 14 euron kilohintaan. Enkä muutoinkaan, sillä mahani ei niitä kestä.

Kotiin tultua menin taas partsille kutomaan ja kuuntelemaan linnunlaulua. Enimmäkseen kuului vain naakkojen ja lokkien kinastelua.
Aamulla neljä pikkunaakkaa ilmestyi katolle, mutta kun lokit näkivät ne, ne ajettiin pois, kun ne yrittivät mennä savupiippuun pesäänsä. Sitä kinaa se oli koko päivän.
En tiedä, missä naakat nyt yönsä viettävät. Äitilokki istuu pesässä ja ilmoittaa kaverilleen heti, kun joku naakoista yrittää mennä pesäänsä. Ja se kaveri syöksyy aina jostain kuin taikaiskusta ja ajaa naakkoja takaa.

Mutta nyt toivotan kaikille hyvää yötä! Ensi yönä saan jo ehkä nukuttuakin....
















