Kotona paras

 

Klo 10:01--> Koska olen neljänä päivänä liikkunut niin paljon joka puolella, että jalkoja särkee päivin öin, loppuviikon olen vain, enkä tee yhtikäs mitään. Puolustelen tätäkin sanomalla, että olen eläkkeellä ja voin tehdä mitä haluan, milloin haluan tai olla kokonaan tekemättä. Olen oman osuuteni töistä aikoinaan tehnyt, joten nyt on aika nauttia olostaan. Ja sitä voi tehdä monin eri tavoin. 

Voin hypätä bussin kyytiin ja mennä muualle, voin lähteä kävelylle reppu selässä ja tutkia lähimaastoja, voin istua partsilla lukien, kutoen, ristikoita täyttäen, taivasta katsellen ja luontoa kuunnellen. Tai kuuntelen musiikkia, silitän, siivoan, teen jotain erilaista ruokaa, jonka koristelen kauniiksi annokseksi tai sitten vain olen, enkä tee mitään. Makaan sängyllä katsellen taivasta tai nuokun keinutuolissa. 

 

Toisilla on kauhea kiire koko ajan ja suurin osa valittaa, että nyt vasta kiire onkin, kun on eläkkeellä. Minusta se on vain tekosyy sille, että pelkää pysähtyä, kuunnella hiljaisuutta ja olla oman itsensä kanssa. Olen erästäkin tuttuani kehottanut sanomaan ei kaikille niille, jotka pyytävät jokaisiin kissanristiäisiin tai yhdistysten hommiin. Hänkin on oman osuutensa tehnyt työelämässä ja yhdistyksissä, joten hänellä on lupa nyt nauttia siitä, että ei ole kiire ja voi itse valita tekemisensä muita kuuntelematta. Se on jokaisen eläkeläisen oikeus.

Tunnen monta sellaista ihmistä, jotka ovat koko ajan menossa jonnekin, ettei tarvitse olla kotona. Mutta jos koti on kuin suoraan sisustuslehdestä; kalsea, kylmä, persoonaton, ei siellä kukaan viihdykään. Olin hyvilläni, kun viime viikolla luin jostain sisustusalan ihmisestä, joka sanoi, etteivät ihmiset uskalla tehdä kodeistaan omannäköisiään, "koska kaikilla muillakin on se muodinmukainen persoonaton musta-valko-harmaa-beige koti". Ei uskalleta poiketa massasta. Pelätään, mitä ne muut sanovat, jos keittiökaapit eivät olekaan harmaat tai mustat ja koko koti beigen värinen. Vaikka oikeasti  haluaisi kirkkaanpunaiset tai keltaiset, vihreät, siniset tai pastellit kaapit. 

Jaksan ihmetellä yhä uudestaan, miksi ihmiset ajattelevat liikaa muita, eivätkä uskalla olla omia itsejään. Jos tykkää vaikka pinkeistä kaapeista, niin miksei niitä voisi sitten hankkia? Onko sillä väliä, mikä on muotia tai mitä muut niistä ajattelevat? Oma koti on oma koti. Sen voi tehdä persoonalliseksi, sillä koti kertoo jotain sen asukkaista siellä käyville.

 

Minun kotini ovat aina olleet persoonallisia. En edes muista, milloin minulla olisi ollut kirjahylly, sohva tai nojatuoli. Kun minusta niillä ei ole mitään virkaa minun kodissani, niin miksi hankkisin sellaiset vain siksi, kun muillakin on tai että on tapana olla??? Ei minua haittaa, että kävijät ihmettelevät keittiötäni, jossa jokaisen kaapin ovessa on menneiden vuosien kalenterikuvia ja postikortteja. Minä vihaan näitä vuokra-asunnon valkoisia seiniä ja ovia ja siksi yritän ne peittää. Olen jo vuosia ottanut talteen eri seinäkalentereiden kauneimpia kuvia, leikannut ne irti ja säilytän niitä yhdessä kasassa neljän vuodenajan mukaisessa järjestyksessä. Sieltä on sitten helppo ottaa kunkin ajan kuvat ja vaihdella niitä kaappien ovissa. 

Eteiskäytävän seinät olen peittänyt tauluin ja palapelitauluin. Täällä olohuoneessakin on tauluja ja isoja kukkia peittämässä valkoisuutta. Makuuhuoneen seinillä ei ole mitään, mutta siellä käynkin vain nukkumassa. Ne seinät ovat vaalean mintunvihreät. Minulle riittää, että ikkunassa on valoverho, joka on kyllä yleensä sivussa, ja ikkunalaudalla kukkia. Pimeään aikaan ikkunassa roikkuva punainen hiletähti antaa valoa tai sytytän kattolampun paikalla roikkuvan lyhdyn, jossa on värivalot ja joka antaa seinille salaperäisyyttä heijastaessaan kuvioita seinille ja kattoon.

 

Kotoisuutta voi saada aikaan eri tavoin. Itselläni se näkyy eniten keittiössä, jossa vaihdan verhoja ja pöytäliinoja, lautasliinatelineitä, kukkia jne. ja pidän huolen siitä, että kaikki on sävysävyyn. Jopa kahvikuppeja käytän sen mukaan, mikä väri sopii yhteen pöytäliinan ja lautasliinojen kanssa. :)

Makuuhuoneessa on pörröhuopa peiton päällä. Olohuoneessa taas on minun kukkiva viidakkoni, pieniä koriste-esineitä, mutta myös sekasortoa kirjoituspöydälläni ja lankakoreja joka paikassa. :)))) Tämä koti on minun näköiseni. Minua ei kiinnosta, mitä mieltä muut ovat siitä. Omissa kodeissaan he saavat asua steriilin laboratoriomaisissa muotikodeissa tai vaikka kartanotunnelmissa, mutta minulle tämä on se kotoisa oma pesä. Olen täällä onnellinen ja tyytyväinen. Moniko niistä muodin perässä juoksevista voi sanoa samaa omasta kodistaan? Tekeekö heidät onnelliseksi se, että kaikki on kuin kukaan ei siellä asuisi tai että kaikkialta huokuu raha ja kalleus? Kaikkien kotien pitäisi olla omistajiensa näköisiä. Ei sliipattuja kiiltokuvia, vaan sellaisia, joissa näkyy siellä asuvien persoonallisuus.

 

Mitenkäs tästä höpinästä tulikin näin pitkä? Parasta lopettaa ennen kuin viimeinenkin lukija karkaa sivuilta.

Toivotan siis kesäisen kaunista viikonloppua! 

 

Nyt se löytyi! ♥

 

Klo 14:14--> Eilisaamuna kävelin taas kaupungilla. Eräällä kadulla vastaani tuli kaksi ukrainalaista nuorta naista polkupyöriä taluttaen ja toinen heistä sanoi, että "Sinulla on kaunis staili". :) Hymyilytti.

Kävin thaimaalaisen liikkeessä katsomassa kesämekkoja, mutta ei hänellä ollut siellä blingbling-mekkoja. Ovat kuulema kotona, kun eivät mene kaupaksi ennen turistiaikaa, jolloin hän laittaa ne ulos näytille. Kysyin mekkoa, jossa olisi kimallusta ja jouduin englanniksi selittämään, mitä on kimallus. Kun astuin ovesta sisään, hän sanoi, että minä muistan sinut, sinulla on sellainen farkkutakki ja ihana hame. Nyt kesämekkoa enemmän ihailua saivat korvakoruni, jotka ovat kukan muotoiset ja jokainen terälehti on erivärinen kivi.

Sieltä suunnistin kahteenkin käsityöliikkeeseen ostamaan eioota. Yhden taiteilijan putiikista ostin sinisiipi-perhoskorvikset.

Seuraavaksi meninkin kukkakauppaan kysymään sitä ristin muotoista kukka-alustaa. Olisin laittanut siihen keskelle sinisen sydämen ja ympärille koristekiviä toisin sanoen tekolasimurskaa. Ei löytynyt. Mutta kun käännyin katsomaan taakseni, siellä se oli!

 

Keltainen orkidea. Pakkohan se oli ottaa mukaan, kun ei tiedä, milloin sellaisen seuraavan kerran näkisi. Oli siellä jos jonkin väristä orkideaa. Melkein ruskeakin oli yksi omituisin pilkuin. 

Mutta nyt minulla on se. ♥ 

Ostin myös pienen betonienkelin, jossa enkeli nojaa käteensä. Kotona kirjoitin käsivarsiin hoitamani haudan vauvan nimen ja taakse selkään kirjoitan syntymä- ja kuolinpäivät. Siipiin sipaisen joko kultaa tai hopeaa, riippuen siitä, kumpaa kaapeistani löydän. Vielä pitää kehitellä joku rautalankasysteemi, jolla kiinnitän sen maahan. Vaikka ei kai kukaan varasta enkeliä, jossa on jonkun toisen nimitiedot.

 

Sitten pitikin jo kipin kapin tulla kotiin, laittaa kolme punaisen kerrotun kiinanruusun tainta juurineen varovasti pakastuspussiin ja vein sen muassani sirossa lahjakassissa kampaajalleni.

Kun auringonpaisteessa aamulla katsoin päätäni, näin, ettei sitä kannata kokonaan harmaaksi vetää. On vielä aivan liikaa omaa tummanruskeaani jäljellä. Niinpä hiukseni ovat nyt omanvärisiäni ja toivon pesun jälkeen violetin kurkkivan sieltä pohjalta ja antavan mielenkiintoa väritykseen. Juuret tulevat varmaan harmaanvärisinä kurkkimaan maailmaa, mutta annan niiden joko kasvaa tai värjäytän juurikasvun omalla värilläni. Toisaalta, voin vetää shampoon joukkoon joskus sävytettä, että saan eloa ja väriä.

 

Iltapäivän lopulla tuli jätskiauto pihaan ja ostin sieltä appelsiiniveneitä (aika mauton) ja kaksi pakettia pikkuhaamuja. Ne mehujäät ovat juuri oikean kokoisia hellepäivien pahan olon helpotukseksi.

Sitten saikin ottaa kiristävät vaatteet ja kengät pois ja mennä sängylle jalat taivasta kohti nostettuina. Nilkat turpoavat heti, kun mittarissa on noin +24ºC sisällä.

 

Tänä aamuna lähdin puoli kymmeneltä kohti sairaalanmäkeä. Vieressäni istunut mies sanoi odottaneensa jo yli tunnin. Pelkäsin, että minäkin joudun siellä istumaan yliaikaa. Onneksi aikani klo 10:10 piti melko tarkoin paikkansa. Oli sama lääkäri kuin viime kerrallakin. Sain luvan ottaa näinä kuumina päivinä kaksi diureettitablettia. Sain myös lähetteen naapurikaupunkiin, jonne varasin ajan loppukuuksi. 

Nyt olen istunut partsilla lukemassa lehtiä ja juomassa teetä, mutta seuraavaksi menen sängylle ja nostan jalat seinälle.

Leikkasin myös kiinanruususta kymmenen oksaa, kun se leviää holtittomasti joka puolelle. Ja tyyrian leikkasin melkein kaljuksi. En ole ikinä sitä leikannut alas, joten nyt sitten 18 vuoden jälkeen sen tein. Jospa se alkaisi kasvaa ylöspäin, eikä tee vain riippuvia oksia. Lattia oli täynnä valkoista nestettä. Ja kyllä, minulla oli käsineet käsissä ja saksetkin pesin huolella leikkaamisen jälkeen. 

 

Lupaavat sadetta saapuvaksi parin tunnin päästä ja hyvässä lykyssä saan katsella ukkostakin. :) 

Joten raikkaampaa ilmaa odotellen toivotan Teille kaunista loppupäivää!

P.S. Väkeä tulee ovista ja ikkunoista blogiin, mutta vain muutama tuttu uskaltaa mitään kommentoida. Jollet halua kommenttiasi näkyville, voit siitä mainita viestissäsi ja silloin se jää vain minun silmilleni. :)

 

Kesä kukkii

 

Klo 09:31--> Ei näy loppua liian lämpimille päiville. ;( En tykkää yhtään! 

Eilen lähdin jo aamuaikaiseen ulos ja kaupungille. Ehti siinä asioita hoitaessa neljä tuntia vierähtää ennen kuin rättiväsyneenä, hikisenä ja jalat turvoksissa tulin kotiin. 

Kun sain tavarat jääkaappiin, pakastimeen ja ruokakomeroon, riisuin liiat vaatteet pois, menin sängylle ja nostin jalat seinälle. Viiden minuutin kohdalla oikein tuntee, miten jotain alkaa valua alaspäin nilkoista. 20 minuuttia olen kerrallaan tuossa asennossa. 

Loppupäivän joko istuin partsilla kutomassa tai siirtelin kukkia, tavaroita ja huonekaluja. Laitoin pöydän ikkunan eteen ja siihen kaksi jatkopalaa, jotta se on ikkunan pituinen ja tuo tilaa kukille. 6-tasoisen kukkapöydän vien vintille tai lahjoitan pois, sillä sitä ei enää tarvita. Olen koko ajan pelännyt, että seinäamppeli putoaa alas, kun unelma kasvaa koko ajan kuin rikkaruoho. Nyt nostin sen pöydän päälle laittamani pienen pyöreän pöydän päälle. Silti sillä on enää 20 senttiä ennen kuin koskee lattiaan.

 

Aasinkorvakin on nyt pöydällä ja valuu lähes lattiaan asti. Sen pikkupöydän alla pöydällä on aaloe vera ja sitten tuo mikäliepalmu tuo tuohon asetelmaan korkeutta.

Yönprinsessa saa oman altakasteluruukun ja köynnöskehikon, kunhan saan tilauksen valmiiksi Kärkkäiselle. Tilaan samanlaisen ruukun myös kliivioille. Helpompi hoitaa altakastelulla kuin yrittää muistaa käydä kastelemassa pesuvatiin. :) 

Keltainen kiinanruusu oli kasvamassa vinoon, joten leikkasin sen kaikki oksat pois. Tuossa ruukussa on kolme vartta ja nyt jokaisessa on vain yksi haarakohta. Kovasti lykkää uusia lehtiä.

Yksi iso ruukku alkaa olla täynnä, joten siitä poistan osan rönsyliljasta ja yhden viirivehkan, ehkä anopinkieliäkin pitää karsia. 

 

Istun usein partsilla ja katselen lintuja. Neljän sortin pääskyjä, vaikka se yksi onkin oikeasti kiitäjä, naakkoja, lokkeja, rastaita ja vaikka mitä. Mustarastas laulaa yöt läpeensä ja päivisin peippo lurittelee. Äskeisellä reissulla näin toisen kerran elämässäni meriharakan. Hassunkurinen lintu. Muistan nähneeni sen nelisen vuotta sitten samassa paikassa, mutten silloin tiennyt sen nimeä. Nyt katson lintuja tarkemmin, kun huvikseni kerään bongauksiani kalenteriini. Oikeasti se on Tunnista 100 lajia vuodessa, mutta tuskin saan edes viittäkymmentä kokoon. Minulla on nyt meriharakan myötä kasassa 45 lajia.

 

Aamulla lähdin heti seitsemän jälkeen torille. Kävin eilen kysymässä orvokkeja ja sinitähtösiä, muttei heillä ollut ja lupasivat kysyä tutuiltaan. Teimme treffit täksi aamuksi. Eipä niitä saanut mistään, kun orvokki ei ole enää muotia, niin kukaan ei niitä kasvata, kun kukaan ei osta. 

Kävelin siis Cittariin, jossa nyt ei ollut paljon mitään tarjolla ja Prisman kesätori avautuu vasta kymmeneltä. Ja minä olin siellä vartin yli 8. Kävelin siis kotiin ostettuani kaksi ruusukimppua ja yhden harsokukkanipun keittiööni silmäniloksi.

Kyllä harmitti! Minä kun varustauduin lähtiessäni ottamalla mukaan käsilaukkuuni muovipussin, istutuslapion ja kertakäyttöhanskat. Täytyy muuttaa suunnitelmia. Minulla on jo uusi idea mielessä. Alkuperäinen tarkoitus oli siis laittaa kukat ristin muotoon. Keskelle sininen orvokki ja muu osa rististä keltaisin orvokein. Olisin laittanut pelkkiä sinitähtösiäkin, jos niitä olisi ollut, mutta nyt teen jotain ihan muuta.

 

Tänään on lakananvaihto- ja pyykkäyspäivä. Eka satsi pyörii jo kuivausrummussa ja toinen pyykkisatsi koneessaan. Pesen tänään myös tyynyt, peiton ja pörröhuovan. Patjansuojukselle saa kelvata pelkkä tuuletusohjelma kuivausrummussa. Patjan imuroin, pyyhin pölyt sängyn laidoilta ja imuroin maton sängyn alta. Siivoan yöpöydät ja kukkalaudan, putsaan Neiti Siro Sieväsen ja pyyhin pölyt isosta peilistä. Siinä onkin sitten yksi huone saanut kunnon siivouksen, kunhan vielä silitetyt lakanat ja tyynyliinat laitan paikoilleen. 

Tänään täytyy jossain vaiheessa käydä Salessa viemässä pulloja ja ostamassa jotain muodon vuoksi. Kun en sitä bonuskorttia ole käyttänyt aikoihin.... Tosin, posti toi eilen uuden pankkikortin ja sitä pitää kerran käyttää tunnusluvun kanssa, että se alkaa toimia. En uskalla vielä vanhaa korttia tuhota. Otan  ne molemmat mukaani, että ainakin toinen toimii.

 

Mutta nyt jatkan päivän puuhiani. Ihanaa päivää kaikille! 

 

Huh tätä hellettä! ;(

 

Klo 15:23--> Onneksi tätä kestää vain päivän. Tätä hellettä siis. +26ºC.  Nyt odotan luvattuja ukkoskuuroja, että ilma raikastuisi ja varsinkin viilenisi. Nilkat ovat ihan turvoksissa. Kummaa, miten lämmin ilma niihin vaikuttaa. Tällä kertaa nimenomaan vasen nilkka on paksu kuin koivun runko. Muutoin jalat ovat ylempää ihan ok. Kohta menen sänkyyn selälleni ja nostan jalat seinälle. 

Alkuviikko onkin ollut mitä ihaninta aikaa viettää partsilla lukien, kutoen, ristikoita täyttäen ja luontoa seuraten. Kahdeksan räystäspääskyä lentelee yläilmoissa ja matalammalla kolme tervapääskyä kirkuu ja lentää jatkuvasti parvekkeeni ohi.

Eilenkin katsoin ensin kisat telkusta ja menin kutomaan partsille niin kauaksi kuin valoa riitti. Ja sittenhän aurikokennovalot syttyivätkin. 

Yö oli tukala ja yhtenään heräilin, vaihdoin paikkaa sängyssä, avasin ikkunan ja kävin välillä juomassakin.

 

Eilen lähdin jo yhdeksältä apteekkiin täydentämään lääkelaukkuani ja kävin Cittarissa ostoksilla. Kotiin tyhjentämään kassit ja uudestaan liikkeelle. Varasin ensi viikoksi ajan kampaajalta, kävin ostamassa kaksi korttia ja lopuksi kalakaupan kautta tulin kotiin mukanani purkki kalakeittoa.

Riisuin kaupunkivaatteet pois, pukeuduin satiinikaapuuni ja menin partsille syömään.

Tänä aamuna ihmettelin partsille kuuluvaa lokkien meteliä. Menin ikkunasta katsomaan ja pesä oli tyhjä. Tarkemmin katsottuani huomasin kaksi poikasta seuraavan savupiipun juurella, jossa lokki työnsi niitä syvemmälle pellin alle. Kolmatta ei näkynyt, vaikka kuinka kiikaroin. Ihmettelin kyllä itsekseni, miten ne lokinpoikaset ovat sitä jyrkkää kattoharjannetta pystyneet kulkemaan seuraavan savupiipun luo. 

 

Menin takaisin partsille ja taivaalla kinastelivat lokit, naakat ja varikset. Varikselta lokki yritti jotain suusta viedä.

Pian alkoi taas metakka. Menin katsomaan. Lokit lensivät ympyrää ja kiljuivat, poikasia ei näkynyt. En yhtään ihmettele, jos ovat pudonneet maahan, kun se pesä oli alunperinkin ihan väärässä paikassa.

Nyt lokit ovat sen verran rauhoittuneet, että istuvat kadunreunan toimitalon tasakatolla. Sinne niiden olisi alun alkaenkin pitänyt pesänsä tehdä. Siinä kun on kolme suoraa kattotasoa, jonne poikasten olisi pudotessaan turvallisempaa tippua. Taisivat olla nuoria pesäntekijöitä.

Edit klo 21:53 Poikaset ovat mönkineet nurmikon ja kukkapenkkien yli sekä aidan ali naapurikiinteistön takapihan parkkipaikalle. Siellä emo niitä paraikaa ruokkii maassa ja toinen ajaa räkättejä, harakoita ja variksia kauemmas.

 

Mutta nyt lähden parantelemaan nilkkojeni oloa.

Sadetanssia kohta tanssien toivotan vilpoisampaa iltapäivää ja iltaa! 

 

Tervetuloa, kesäkuu!

 

Klo 07:29--> Ei tässä voi nukkua, vaikka menisikin neljän maissa nukkumaan. Jotenkin vain kauniit kesäaamut saavat heräämään kukonlaulun aikaan. Nukutaan sitten päivemmällä, jos alkaa väsyttää. ;)

Kahdeksan jälkeen soitan omahoitajalle ja kysyn, saanko taas nostaa diureetit kahteen tablettiin päivässä. Sillä eilinen lähes-helteinen päivä sai jalat turpoamaan. Samalla kyselen pari muutakin asiaa.

Tänään on onneksi vähän viileämpi päivä, joten käyn kaupassa ja täydennän ruoka- ja jääkaappia. Huomennakin voi vielä nauttia, mutta sitten alkaa viikon lämpöputki, jolloin meikätyttö pakoilee sisätiloissa. Saanpahan juhannussiivouksen tehtyä... :)

 

Suomi on taas jääkiekon maailmanmestari. Sen kyllä yöllä kuuli, kun autoja ja muita pörisijöitä meni edestakaisin pitkin katuja ja torilla tavattiin. Liput liehuivat, valoja vilkutettiin, musiikki soi niin, että seinät tärisivät. Kahteen mennessä oli jo hiljaista. Paitsi että lokki kiljui ja mekasti pesässään. Aamulla sitten näinkin, että poikaset ovat kuoriutuneet. Nyt onkin sitten seurattava, miten poikasten käy, kun sekä naakat että lokit syövät toistensa munia ja poikasia.

Eilen luin jostain yo-kuvasta, jossa isosisko poseeraa valkolakkisen pikkuveljensä vieressä. Muuten hyvä kuva, mutta pitääkö sekin pilata niitä ankkahuulia suipistamalla ja tehdä kuvasta ihan naurettava? Pikkuveli hymyilee kuin Naantalin aurinko iloisena saavutuksestaan ja sisko pilaa kuvan poseeraamalla kuin OnlyFans-sisällöntuottaja. No, ehkä siskonsa onkin sellainen, en tiedä. 

 

Nyt lähden keittämään aamupuuroa. Illalla jo tein marjakiisselin valmiiksi.

Ihanaa alkanutta viikkoa itse kullekin!

 

Kyllä se on kesä nyt!

 

Klo 18:10--> Pakko se on noin todeta, sillä tämän päivän reissulla näin niin paljon kesän kukkia. 

Lähdin jo ennen kymmentä kävelemään hautausmaalle ja nyt löysin sen pikkuhaudan. Matkalla kävin nuuhkimassa kukkivaa magnoliaakin. ;)

Kävelin sivukatuja pitkin ja siellä koristeomenapuiden, syreeneitten, tuomien, omenapuitten ja ties minkä kukkivat oksat pursuivat aitojen yli. Kaunista!

Seuraavaksi kävelin Postiin ja ostin arkin merkkejä, kun vielä saa vanhaan hintaan. Olettehan muistaneet hamstrata merkkejä, sillä ensi viikon tiistaina postimerkin hinta humpsahtaa TAAS 25 senttiä ylöspäin ja kortin tai kirjeen lähetys kotimaassa maksaa jo kolme euroa. Grrrhh! Tosin kortin tai ohuemman kirjeen voi lähettää ulkomaillekin sillä kotimaan merkillä, kun laittaa siihen merkinnän 2 tai Economy-tarran tai merkinnän.

 

Prismasta ostin eioota. Apteekista hain yhden lääkkeen. Seuraavaksi jatkoin matkaa Puuiloon. Kävin siellä ekaa kertaa ja sehän oli kuin mikäkin sekatavaratalo! Suurin osa liittyi toki rakentamiseen ja sen semmoiseen, mutta oli siellä kenkiä, sukkia, karkkeja, keksejä, lankoja, kortteja, askartelutarvikkeita, toimistotarvikkeita, leluja ja vaikka mitä. Itse ostin vain ötökkäpuikkoja, silikoniputkilon, ruoka-ja kahviliinoja alekorista.

Kävelin Tokmannin pihalle katsomaan kukkia, mutta olivat auringossa ja tuulessa niin kuivuneet, ettei tehnyt mieli edes katsoa. Miksei kukaan koskaan kastele niitä? 

Pyörätien reunoilla kukkivat jo puna-ailakitkin!?! 

Kävelin alikulkukäytävän kautta ja ylitin päätien. Kiertelin kaupungin laitamilla sivukatuja ja ihailin kukkia ja puutarhoja. 

Vihdoin tulin keskustaan ja kävin luontaistuotekaupasta ostamassa kaksi purkkia karpalorouhetta. Pitäisi riittää 2,5 kuukautta.

 

Kotimatkalla kävin vielä kukkakaupassa ja ostin kaksi vauvavaaleanpunaista neilikkaa keittiön maljakkoon.

Olin ihan poikki, kun tulin kotiin. Alaselkää särki ja nyt polvi taas kiukuttelee. Tosin se on rauhoittunut paljon alkuajoista. Ehkä se tosiaankin paranee vuodessa. :) Vein kuitenkin vielä roskia maanantaiseen tapaani ja sitten koitti vapaus eli sain riisua vaatteet ja laittaa ylleni liehuvat pyjamanhousut ja paitapuseron. Ah tätä onnea ja autuutta!

Keitin kupillisen kahvia, söin kaurakeksin ja juttelin MM:n kanssa. Kun hänen vieraansa tuli ovelleen koputtelemaan, lopetimme ja menin partsille kutomaan ja nauttimaan. Tai, miten sen ottaa, kun se pahuksen aparaatti pörrää koko ajan naapuritalon seinustoilla. 

Aamuyöstäkin heräsin puoli neljältä, kun naapuritalon takapihalla oli kolme miestä töissä. Yksi irrotti petkeleellä seinänvieriltä lehtiä, multaa ja muuta roskaa, lehtipuhallinmies puhalsi ne keskemmälle pihaa ja lakaisukone hoiti loput. Alkuyöstä heräsin sateen ropinaan, mutta se oli tunnissa ohi.

Partsilla väsyin niin, että oli pakko mennä päiväunille puoleksi tunniksi. Äsken vielä kudoin partsilla  sukkaa, mutta päätin tulla sisälle naputtelemaan tämän ennen iltapuuhia.

Raitis ilma väsyttää. Varmaan uni maistuu ensi yönä. Kohta se valvominenkin taas alkaa, torstaina. 

Nyt lähden syömään jotain, johon voin ripotella sitä karpalorouhetta. Tulee maisteltua senkin maku. Se Alpro Vanilla-"maito" on aivan liian makeaa juotavaksi, puuron kanssa tai edes puuronkeitossa. Ei minun "maitoni". Paras puuromaito on tähän mennessä ollut Elovenan "kerma" vanilja-kaardemumma. Kaardemummaan kuuluu minulla kaksi aata. :) Pitää seuraavaksi alkaa maistella riisimaitoja ja sitten mantelimaitoja. Ehkä joskus löytyy se oikea ja minulle sopiva maku.

 

Ihanaa, tuoksuvaa kesäiltaa! 

 

Kukkahurmaa

 

 Klo 14:03--> Ulkona on +16ºC ja partsilla, vaikka yksi lasi on auki, +28ºC. Huh hellettä!

Aamupäivällä kävelin taas kerran sairaalanmäelle. Ei tarvinnut odottaa varattua aikaa kuin 20 minuuttia ja naislääkäri tuntui erittäin pätevältä. Väänteli ja käänteli jalkojani, kävelytti, laittoi kyykistymään jne. Polvesta lähtee joku jänne, jossa mitä ilmeisimmin on pieni repeämä. Se paranee ajan kanssa vuoden kuluessa (kuten se penikkatautikin), mutten saa sitä liikaa rasittaa. Joudun siis polkemaan restoraattoria vain vasemmalla jalalla. :)

Sain numeron fysioterapeutille, että katsotaan kävelyni, jalkojen pituusero ja muut sellaiset jutut.

Astmalääkkeen jätän pois kokonaan ja jollei se vaikuta mihinkään enää, sitä ei tarvitse käyttää ollenkaan. Noin sitä väärän diagnoosin takia on 11 vuotta nuuhkittu kaikenmaailman jauheita. Kukkaro kiittää, kun niitä ei enää tarvita. 

 

Kävelin Poweriin katsomaan sitä vaaleanvihreää Samsungia, että minkä kokoinen ja painoinen se on. En tosin vielä ostanut. Hankin ensin sen Cha teekeittimen, kunhan joku päivä saan aikaiseksi.

Hain lääkkeitä apteekista ja Prismasta vähän evästä. Kinkku-juustokolmioleipää ja Elovena Tuttifrutti-juoman. Sitten kävelin tuoksussa tuomien ja norjanangervojen hautausmaalle.

En vieläkään löytänyt sitä pikkuhautaa. Seuraavaa kertaa varten otan netistä kuvan ja kysyn joltain työntekijältä siellä. Istuin varjoon syömään välipalaa ja varis olisi kovin mielellään tullut osille. :)

 

Jatkoin matkaa ja kuvasin muutaman kuvan kallioistutuksista. Eivät ne onnistuneet, kun piti nopeasti yrittää ottaa, että jäisi vielä voimaa akkuun magnoliaa varten. Ja lähteissä siinä oli kaksi tolppaa kolmesta. Mihin ne haihtuivat???

Pitkän suoran kadun päässä olevassa pikkupuistossa magnoliat kukkivat. Osa oli jo kukkinut. Siniset lemmikit ja iloisen keltaiset voikukat kukkivat kilpaa aidan vieressä. Samoin jalokiurunkannukset.

 

Tulin kotiin, huokaisin helpotuksesta, kun sain ottaa vaatteet pois ja siirtyä väljään kotiasuun. Parvekkeella join kupin kahvia ja toisen teetä.

Mutta ei siellä kauaa voinut istua ja kutoa, kun oli paettava sisätilojen viileyteen.

Taidan lähteä päiväunille.

 

Maanantai-iloa! 

P.S. Mitäs minä sanoin; neljäskin kliivia lykkää kukkavartta ylös. :o 

 

Sadetta ja laiskottelua

 

Klo 17:35--> Yökolmesta saakka on satanut ja sen kyllä olossa huomaa. On paljon helpompi olla. Ei särje silmiäkään tai nenä vuoda. Sade loppuu aamukuudelta ja alkaa uudestaan iltapäiväkolmelta, että kyllä luonto pesee kasvonsa. Heti aamulla huomasi, kuinka vehreältä nurmikot näyttävät ja kuivat kalliot puhkeavat kukkaan.

Lokkien, naakkojen ja räksien ilmataisteluita käydään edelleen. Lokin pesässä on kolme munaa ja ne ovat kyllä isoja minun silmiini, kun olen tottunut näkemään vain pikkulintujen vastaavia.

 

Tämä päivä on eilisen tapaan mennyt täysin harakoille, sillä en ole tehnyt oikein mitään. Istunut, katsonut tv-sarjoja netistä ja kutonut. Eilen sentään sain laitettua kuusi amarylliksen sipulia paperikassissa pimeään loukkoon odottamaan ensi joulun aikaa. Tuskin niistä selviää kuin yksi. 

Ensi yönä lakkaavat MTV3, Sub ja Ava näkymästä, kun taloyhtiö juuri keväällä muutti Elisan asiakkaaksi. Vaikka eipä se paljoa haittaa, kun ei sieltä mitään maailmaa mullistavaa ohjelmaa näekään.

Avaa olen eniten katsonut silloin, kun muuta mielenkiintoista ei ole ollut tarjolla. Esim. Grand designs ja Unelma-asunto auringon alta. 

 

Huominen menee päivystäessä vesikalustetarkastajia. Koko talon kaikki patterit, hanat  ja pytyt käydään läpi - kaikista 48:sta asunnosta. Toiveissa on siis saada uusi wc-istuin. ;) Käsienpesuallas, hana ja bidee vaihdettiin jo vuosi sitten.

Ihmeellistä, että nykyisin pattereissa on lämmöt päällä, kun talven ja kevään sai palella takki päällä ja monet sukat jalassa. Olin yksi niistä, jotka asiasta valittivat. Kerroin, että kun omistan talon kalleimman vuokra-asunnon, luulisi siihen hintaan saavansa olla edes lämpimässä kodissa. 

 

Mutta nyt jatkan kutomista ja alan seuraavaksi katsoa uutta poliisisarjaa, ainakin minulle, Murhalaakso. <--klik 

Sateenropinaista iltaa!

 

Maa-nan-tai ♥

 

Klo 08:35--> Jippii, maanantai! ♥ Lauantain ja sunnuntain vietin partsilla ja kirjasin ylös kaikki näkemäni ja kuulemani linnut 100 metrin säteellä. Tosin jotkut lensivät varmaan korkeammallakin, mutta kuitenkin tämän talon vaikutusalueella. ;) Bongasin siis Birdlifen päivän pihalla ties monettako kertaa.

Lauantai oli paljon parempi päivä ja sain kokoon 18 tipusta. Eilen oli niin kova tuuli, että ei siellä halunneet olla sen enempää linnut kuin minäkään. Yhdessä vaiheessa jouduin tulemaan sisälle, kun parvekelasit notkuivat tuulen voimasta, tuuli ulvoi niiden raoista ja jouduin laittamaan lasin kiinni. Ja sehän tiesi sitä, että sinne tuli trooppiset lukemat mittariin, enkä sellaisista tykkää. Lisäksi naapurikin laittoi omansa kiinni ja alkoi vetää tupakkaa kaksin käsin, joten se savu leijaili tuulen takia suoraan minun parvekkeelleni. Siellä minä sitten aivastelin kymmeniä kertoja, niistin ja pyyhin vuotavia silmiäni. Kunnes tulin turvaan sisälle.

 

Perjantain apteekkikäynti sai todellakin miettimään, miksi siellä on töissä ihmisiä, jotka eivät saa palvella. Sehän on sama kuin menisi kauppaan ja saisi vain katsella tavaroita, eikä kassa saisi ottaa rahaa niistä. Tai kampaamossa sanottaisiin, että voin kyllä pestä, kuivata ja tehdä kampauksen, mutten saa tehdä permanenttia ja raitoja. Omituista, todellakin.

Tänään pää on kipeä. Ja silmiä särkee. Nenä vuotaa. Aarrgghh! Pitäisi mennä suihkuun, vaihtaa lakanat, pyykätä, silittää jne., muttei huvita.

Taidan tarttua kutimeeni ja katsoa taas yhden uuden jakson Syyttäjästä Yle Areenassa. Kunhan laitan taas kerran silmätippoja ja vedän nenäsuihkeen ja...

 

Mahtavaa maanantaita ja uutta alkanutta viikkoa!