Juhannusta Jussin päivänä

 

Klo 07:34--> Yöllä satoi vettä oikein kunnolla, joten ulkona on mitä ihanin tuoksu. Nyt on hyvä tuulettaa kuumat sisäilmat ulos ja toivoa, että seinät viilenevät viikonloppuna alkavaa hellettä silmällä pitäen. Parin päivän päästä suljen ison ikkunan verhot, ettei aurinko pääse lämmittämään sisätiloja. Kestän paremmin hellekauden ohi. :)

Lauantai meni sisällä istuen, kun ulkona oli melkein +27ºC. Kudoin ja katselin Unelma-asunto auringon alta -sarjaa. Ei sitä montaa jaksoa jaksanut katsoa, kun alkoi kyllästyttää. Tahallaan välittäjät tarjoavat sellaisia asuntoja, joiden tietävät jo etukäteen menevän hylkyyn. Jos pyydetään asuntoa läheltä keskustaa, viedään jonnekin hornan tuuttiin keskelle ei  mitään tai jos halutaan talo rauhalliselta paikalta, viedään keskelle kaupunkia kerrostaloon. Näytetään liian kalliita tai remonttia vaativia asuntoja, vaikka hakijat jo alussa sanovat, mitä etsivät, millaista ja mistä.

Aika usein asuntoja vastapäätä on toinen talo. Kuka kumma haluaa elää symbioosissa naapureiden kanssa? Mutta kun heitä kuvataan parvekkeella, ei näytetä sitä osaa parvekkeesta, josta naapureiden parvekkeet näkyvät. Välillä ikkunanäkymä on naapuritalon seinä.

Juontajilla pitää olla kolmet eri vaatteet yhtä jaksoa varten ja yksi naisjuontajista kulkee niin lyhyissä mekoissa, että koko ajan joutuu jännittämään, milloin tuuli nostaa helmat taivaisiin. Muutamassa jaksossa jo näkyivätkin ne mustat shapewear-housut mekon alla. Mikähän tuo sana on suomeksi... muotoilevat vaatteet?!

 

Sunnuntaina lähdin jo puoli kahdeksalta ulos, kun oli viileämpää ja hiljaista. Kävelin rauniopuistoon, kun luin Birdlifen sivuilta, että sieltä voisi bongata mustaleppälinnun. Puissa ei näkynyt kuin naakkoja ja rastaita. Yhdellä oksalla istui käenpoikanen niin polleana ja mietin, onkohan se kasvanut juuri sen mustaleppälinnun pesässä. 

Menin viereiseen puistoon istumaan ja seuraamaan lintujen elämää. Takanani olevassa pensasaidassa kävi kuhina ja kuului pienten linnunpoikasten "mekastusta". Vihdoin alkoi lintuja lennellä sinne tänne, mutta tunnin päästä menin  hautausmaalle ja aloin kävellä käytäviä yksi kerrallaan.

Kolme tuntia kävelin ja katselin, luin kivien tekstejä. Siellä oli paljon entisiä työtovereita, eksän sukulaisia ja tuttujani. Sain puoleenpäivään mennessä melkein puolet hautausmaasta kuljettua ja menin istumaan ensin alppiruusun alle, sitten katokseen ja lopulta sankarihautojen viereen kappelin takana. Pikkulintuja lensi yhtenään pensasaitoihin.

Olin jo lähdössä pois, kun se kaivattu mustaleppälintu tuli erään lähellä olevan patsaan päälle istumaan. Näin ja kuulin myös satakielen.

Nyt minulla on tavoite eli 50 täynnä, mutta vielä haluaisin nähdä haarapääskyn ennen kuin jätän aktiivisen bongailun. 100 lajia muilla on tavoitteena, mutten edes aio sitä yrittää.

 

Maanantaina lähdin aamupäivällä kävelemään kaupungin toiselle laidalle tiettyyn kauppaan. Koko matkan mennen tullen ympärilläni lensi paljon nokkosperhosia. Mistä niitä onkin niin paljon ilmaantunut? Kotiin tultua askartelin vähän aikaa ja sitten päiväunille, kun jalkoja särki.

Tänään päivystän pakettien tuojaa. Niille annettiinkin pitkä aikaväli, tuodaan yhdeksän ja neljäntoista välillä. Mutta ei haittaa, olen tänään kotona. Äsken pesin kaikki lattiat, sillä sieltä tulee kaksi mattoakin. Loppupäivä menee kukkien parissa, kun saan isot altakasteluruukut ja multasäkit.

Vien jonain päivänä mankelihuoneeseen muutaman kukkapurkin ja tuon kukkatason. Kait ne sieltä häipyvät.

Sain muutaman raparperin varren, joten menen tästä kohta keittämään raparperikiisseliä <-klik  ja myöhemmin teen raparperipiirakoita <-klik  Pöhöttimellä. Koska on keittokeskiviikko, Matteokin saa hommia. Paketissa tulee uusi teekeitin, joten ei enää veden keittämistä jatkuvasti termospulloihin. Vesipannu pääsee kaapin kätköihin odottamaan jotain muuta käyttöä.

 

Hyvää oikeaa, vanhan ajan juhannusta! :) 

 

Ei itketä lauantaina, ei viitsitä murjottaa.. ♫

 

Klo 11:37-->  ...vaikka mieli tekisi. Kas, kun on saanut olla pitkästä aikaa oman kullan kainalossa, on vaikea jäädä taas yksin seuraavaa kertaa odottamaan.

Menin siis partsille täyttämään ristikkolehteä siksi aikaa, kun Matteo valmisti ohrapuuroa puoli litraa. Kun jääkaapissa oli desin verran kermaa ja maitopurkki vajaa, laitoin Matteon töihin. Ajattelin herkutella. No, niin teinkin ja menin aamupalan nauttimisen jälkeen takaisin partsille. Mutta tulin sieltä juoksujalkaa vessanpytylle, sillä maha ei kertakaikkiaan enää kestä maitotuotteita. ;(  ;( ;( En ala!! Nyt olen kolme kertaa tyhjentänyt itseäni ja otin äsken ImodiumPlussan. Josko maha nyt rauhottuisi.

 

Menin sitten jääkaapille ja tyhjensin biojäteastiaan kaikki rahkat ja kaadoin lopun maidon pois. Ruokakermoja vielä on, mutta käytän niitä ehkä vain hiukan lihaliemellä laimennettuna, kunnes siirryn kokonaan liha/kala/kana/sienifondeihin kerman sijaan. Pitää miettiä ruokalista uusiksi.

Kyllä on helppoa niillä, jotka voivat syödä esimerkiksi nyt kevätherkkua parsaa. Tai palkokasveja, tomaatteja, paprikaa, sitrushedelmiä mielin määrin, meloneja, kurpitsaa, munakoisoa, mangoa, luumuja, kurkkua, kiiviä, avokadoa, päärynää, persikkaa, inkivääriä ja ties mitä herkkuja. Itse joudun keittämään porkkanat, omenat ja mansikat voidakseni niitä käyttää. Kuinka joskus tekisikin mieli hernekeittoa tai sinappia makkaran päälle tai ketsuppia lohkoperunoille tai....

Muistan, kuinka ravitsemusterapeutilla käydessäni kävimme läpi kuvan, jossa oli yli 60 tavallisinta juuresta, hedelmää, marjaa jms. Minulle sopivia oli 22. 

Tasan ei käy onnen lahjat. Onneksi saan syödä edes yrttejä. 

 

En ole erityisemmin koskaan pitänyt graavikaloista, mutta koronan jälkeen en enää edes maista niitä. Ihan sama, vaikka söisin pahvia kalana, niin ei maistuisi miltään. Kun pääsiäisenä sain sitä raidallista Kallen mätitahnaa, niin en siitä maista kuin suolan. Mutta onhan se kaunista leivän tai sämpylän päällä. :)

Kun suosituksena on syödä kalaa, voin siis sitä popsia makua tuntemattakin. Onneksi sentään sitruunanmehu ja tilli maistuvat siinäkin. 

Ajattelin vaihtaa pohjakuvan siniseksi, mutten löydä enää vanhaa blogiani, jossa olisi kuvia niistä kerrotuista sinivuokoista, joita kasvoi kolmessa eri paikassa Ahvenistolla.

Pian siellä varmaan kukkivat jo hämeenkylmänkukatkin. Niitä kukki yli kymmenessä eri paikassa silloin, kun niitä sen 15 vuoden aikana siellä kameraani metsästin. Harmi, että ihmiset alkoivat merkata niitä kännypaikannuksella eri puolille nettimaailmaa ja niinpä osa tuhottiin ja osa hävisi puutarhoihin. 

 

 Mutta nyt menen takaisin partsille, jos sieltä löytyy varjoisa paikka.

Lauantai-iloa! 

 

Keltaista

 

Klo 10:06--> Kohta on nämäkin pyhät ohi. Sateista ja harmaata on ollut, eilen satoi jopa räntää. Keskiviikosta lähtien on luvassa aurinkoa ja keväisen lämmintä, joten partsielämä alkaa kunnolla. 

Jätskiautokin tulee viikolla jo toisen kerran. Sen ekan missasin. Kuulin vain melodian ja silloin oli myöhäistä pukeutua ja mennä pihalle. Olenkin jo syönyt viimeisen mehujään helmikuussa, muistaakseni.

Jääkaappi pullistelee vieläkin, kun MM toi niin paljon ruokaa tullessaan. Teimme ruokakokeilun ja kasasimme täytettyjä voisarvia torstaina. Niitä teemme uudelleenkin, olivat sen verran hyviä jättikatkarapuineen ja kylmäsavulohineen. Basilika, mätitahna ja perunasalaatti sekä tilli olivat sopiva makuyhdistelmä meidän makuumme. Ei liian suolaista ja silti piristävän raikasta, maukasta ja täyttävää.

Eilen Matteo teki ohrasuurimopuuroa. 

Puuro oli melkein sillä pussin ohjeella tehty. Laitoin pataan 1,5 dl rikottuja suurimoita, desin kermaa, puoli litraa vettä ja puoli litraa maitoa. Sitten vajaa teelusikallinen suolaa ja aimo ropsaus vaniljasokeria, tietenkin. ;)

Sekoitin, valitsin Oatmeal ja ajaksi 40 minuuttia, Start. Sekoitin välillä kaksi kertaa varmuuden vuoksi. Kun aika loppui, annoin sen pitää puuroa lämmityksellä puolisen tuntia ja jatkoin uudestaan keittämisellä 20 minuuttia. Sen jälkeen jätin puuron kannen alle hautumaan tunniksi lisättyäni puuroon ruokalusikallisen voita. Sitähän voisi hauduttaa vaikka neljä tuntia, mutta alkoi jo olla nälkä.

Tein banaaniviipaleista kukan ja laitoin keskustaksi lettuhilloa, hain pari basilikan lehteä kukkapurkista. Minulla on olkkarin ikkunalaudalla kolme yrttiä altakasteluruukuissa - tilli, persilja ja basilika.

 

Pöytää koristaa MM:n tuoma kymmenen ruusun kimppu. Aivan ihana sellainen. Keltaisia ruusuja ja krysanteemeja. ♥ Sitä on ilo katsella. ♥

Orkideassa on nyt neljä kukkaa ja viides avautunee ylihuomenna. 

Nyt täytyy mennä suihkuun ja miettiä, mitä sitten tekisi.

 

Ihanaa pääsiäismaanantaita sateesta huolimatta! 

 

Malkamaanantai

 

Klo 07:46--> Kovin harmaana tämä päivä valkeni. Aurinko ei tule tänään näkymään pilvimassan alta kuin pari kertaa pilvien raosta kurkistellen. Mutta eipä tuo haittaa, kun pitää siivoilla ja laitella tavaroita uusille paikoilleen. Tyhjennän kylppärin ja pesen seinät ja lattiat uudella sienellä, jonka pitäisi saada hiuslakat ja muut sutut pois kaakeleista.

Ei minua tänään haittaa, ettei aurinko paista ja lämmitä. Eipähän näe enkelintöppösiä nurkissa. :) Vai ovatko ne mummon tohveleita vai villakoiria?!

 

Eilisen puuro ja mehukkiisseli. Lautasen oransseja kukkia mukaellen otin oranssinvärisen pupunkin lautasliinatarjottimelta. :)

Ruusut heitin pöydältä pois ja pesin maljakon odottamaan seuraavia kukkiaan. Niitä kun on nyt siinä orvokkimuovissa, jonka laitoin ikkunan alaosaan salusiiniksi. Väritin loputkin kukat ja lehdet korostuskynillä. Kun muuta en keksinyt. Niillä värittäminen käy kätevästi. Korjailen aukkoja sitä mukaa kuin huomaan. Eilen jo huomasin, että yhden orvokin keskusta oli jäänyt värittämättä keltaiseksi.

 Tänään ajattelin myös laittaa kukille uudet ravinnepuikot ja kuunvaihteen vuoksi pestä kaikki kodinkoneet. Suihkepullon kanssa tietysti kierrän kaikki kukat.

Orkideassa on kaksi kukkaa ja seuraava auennee ylihuomenna. Suurella mielenkiinnolla odotan pienemmän kasvin mahdollista kukkimista. Se kun on kait pinkinvärinen.

 

 Mutta nyt toivotan hyvää alkanutta pääsiäisviikkoa!

 

Puuroa ja tipuja

 

Klo 10:12--> Puuro on hautumassa Matteon toimesta, joten ei tarvitse pelätä pohjaanpalamista. Voin rauhassa täällä naputella. 

Kunhan olen syönyt, tiskaan ja sitten... jaa-a, en vielä tiedä.

Tuossa äsken laitoin keittiön ikkunan alaosaan ne lilansävyiset orvokkimuovit, staattisella sähköllä kiinnittyvät, joita olen joskus aiemmin jo korostuskynillä värittänyt. Nyt sain niistä juuri sopivan kokoiset palaset keittiöön ja väritin loputkin orvokit punaisella, keltaisella ja oranssilla. Ja loput lehdet vihreällä. Siinä oli valmiiksi vain violetteja orvokkeja siellä täällä ja muista vain ääriviivat. Nyt on värikäs verho valmis. 

Kunhan viitsin/jaksan, leikkaan Paratiisi-muovista sopivat palat makkarin ikkunaan.

Tänään etsin pääsiäisliinat ja paperitaulut esille ja laitan sinitarroilla taulut oviin. Täältä <--KLIK niitä olen välillä tilannut ja kokoelmaani kartuttanut, kun omat wanhat (80-luvulla hankitut) ovat menneet huonoiksi.

Vihdoin eilen sain led-adventtikynttilät kulutettua loppuun. Kauan ne paristot kestivätkin. 

 

Aamukuudelta auringonnousu oli mitä ihanin, mutta nyt siitä loisteesta ei ole tietoakaan. Ihan harmaata.

Eilen kuulin ekaa kertaa mustarastaan huilua. Tänään kaksi puluparia on katsellut pesäpaikkaa naapuritalon savupiipuista, mutta jos se naakkapari tulee takaisin, tuskin sille pärjäävät taistelussa. Tosin toivon niiden voittavan, sillä onhan pulun kujerrus nyt miljoona kertaa kauniimpaa kuin naakkojen rääkyminen! 

Niissä eilen tulleissa paketeissa ei ollutkaan vielä sitä odottamaani istuinpehmustetta. Ihmettelin, kun postipoika ojensi minulle kaksi pientä pakettia. Mielessäni mietin, että ei noihin kumpaankaan kyllä se pehmuste mahdu. Toisessa oli vain se ikkunakalvorulla ja toisessa muut. Mm. suihkepullo, jonka voi laittaa vaikka nurinniskoin, kun suihkuttaa kukkia. Edellinen sanoi sopimiksensa irti ja minä tarvitsen sitä pulloa joka päivä. Ehkä se tuli käytettyä loppuun.

Kaipa se toinen paketti sitten tulee ensi kuun alussa.

 

Olen siivoillut tätä työpöytääni eilisen päivän. Tehnyt löytöjä, silpunnut turhia papereita, laittanut kirjoja, askartelutarvikkeita, koruja jms. omille paikoilleen kaappeihin ja laatikoihin. 

Orkidean toinen kukka avautui eilen. Se on pienempi kuin eka, mutta niinhän ne taitavat aina olla samassa varressa. Tai ainakin tällaisen aloittelevan kasvattajan hoivassa. 

Lähetin kuvan kukista sen antajalle ja hän sanoi, että hän kolme vuotta katseli sitä rumilusta ilman kukkia, kunnes kyllästyi. Onneksi sain sen pelastettua.

 

 Nyt lähden keittämään pikkukasarissa sekamehusta kiisselin puuron seuraksi.

Mukavaa viikonlopun alkua! 

 

Keväistä, sano

 

Klo 09:36--> Lauantai valkeni aurinkoisena. Tästä tulee lämmin päivä, ainakin iltapäivä.

Illalla ja yöllä katselin revontulia, mutta aika värittömiä ne olivat. Niitä on luvassa vielä kahtena seuraavanakin yönä. 

Eilen Matteo valmisti sen juureskeiton, jonka sitten toisessa kattilassa soseutin. Lisäsin voita ja kermaa. Se olisi kaivannut jotain piristävää, joten omaan annokseeni lisäsin päälle punapiparjuurisalaattia. Pitänee ostaa seuraavalla kerralla sosekeittoa varten piparjuurtakin. Mutta nyt on nahistumisvaarassa olleet ainekset käytetty hyväksi. Illalla pakastin osan keitosta. 

 

Eilen katselin aika paljon urheilua kutoessani. Aloin myös katsella Jussi-kahmarielokuvaa, mutta ei kyllä ole yhtään miumaumukkaa. Kovin pitkäveteinen ja omituinen. Kaikkea sitä tehdäänkin. Mutta pitää katsoa se pätkissä, että voi sanoa sen nähneensä. Se löytyy Ruudusta. 

Tuo omituisuus kotimaisissa elokuvissa on juuri se syy, miksen niitä koskaan katso, tai kirjoja lue. Ihan sama ilmiö on iskenyt kotimaiseen musiikkiinkin. Ei niitä nykylauluja kuuntele erkkikään ilman humalatilaa!! Eihän niissä huokailuissa, ähinöissä, huudoissa, ininnöissä, kiljumisissa, kähinöissä ja laulutaidottomien lauluyrityksissä ole mitään mieltä. Ja Yle Suomi on niitä nykyisin täynnä. Ei jaksa enää edes koko asemaa avata. Parempaa ohjelmaa tulee vaikka mistä. 

 

On sekin kummaa, miten kaikki uudet radiouutistenlukijat yrittävät olla niin virallisia. Lukevat uutiset siten kuin kuvittelevat niitä kuuluvan lukea, jotenkin monotonisesti. Lukisivat kuin normaalit ihmiset, niin ei korvia särkisi. :)

Tuli katsottua eilenkin yhdet uutiset telkusta ja minua sitten häiritsi sen naisen ääntämys. Suussa olevat hampaiden valkokuoret ovat liian isot, ettei suukaan liiku normaalisti, eikä puheesta saa aina selvää. Eilen tuli mieleen, että onko hän humalassa, kun puhe oli kuin puuroa.

Ja miksi joka paikassa, radiossa ja telkussa, studiossa pitää olla kaksi tai kolme ihmistä juontamassa? Yksi riittää vallan mainiosti. Ainakin, jos on ammattitaitoinen. Nykyään tuntuu, että ns. julkkikset tunkevat joka paikkaan. Ihan kuin ammattitaidon tae olisi julkisuus, jonka on aiemmin saanut. Ei jokainen missi, urheilija tai julkkiksen puoliso ole toimittajatyön tasalla.

Viimeisin inhotuksen asia itselleni on ollut nuo sisustusohjelmat, kotoisat ja huvilat ja huussit. Miksi siellä pitää olla joku ylimääräinen hölöttämässä omiaan? Kun Annista päästiin, tilalle tuli Marja. Antaisivat tekijöiden kertoa, mitä tekevät ja miksi.

 

 Nyt on puoli tuntia lääkkeiden otosta mennyt, joten menen syömään aamupalaa ja jatkan siellä Muistojen bulevardin kuuntelua.

Aion tänä viikonloppuna lukea vihdoin yhden kirjan, jotta saan antaa sen kiertoon. Joten partsi odottaa myöhemmin. 

Leppoisaa oloa lauantaina! 

 

Soppaa Matteon kanssa

 

(kurkistus pataan) 

Koska löysin alehyllystä eilen pienen palan punakaalia ja ostin tänään torilta lanttua, porkkanoita ja palan purjoa, päätin tehdä keittoa. Perunoita kuoriessani en vielä tiennyt, mitä lihanpuolta siihen lisäisin.

Viisi perunaa kuorittuna ja paloteltuna Matteon pataan. Sitten kaksi porkkanaa lantteina ja neljäsosa lantusta kuutioina. Kymmenen senttiä purjosta renkaina, yksi vihannesfondi ja 4 dl vettä. Päätin ottaa pakastimesta Palvarin lihapullia ja laitoin niitä 10 kappaletta jäisinä joukkoon.

Sitten valitsin Soup, Time 1:30 (lisäsin myöhemmin aikaa puoli tuntia eli olisi kannattanut valita 2:00 noiden jäisten lihapullien takia), asetin lämmön +90ºC ja painoin Start.

 

Keitosta tuli mukavan punainen tuon punakaalin ansiosta. Koristelin annoksen persiljalla ja se oli siinä. Taas yksi päivän ruoka valmis ja jäi sitä huomisellekin. :) En kaivannut siihen mitään suolaa tms. Fondista sitä yleensä tulee tarpeeksi.

Seuraavalla kerralla laittaisin sulat lihapullat neljään osaan lohkottuina ja silloin tuo 1,5 tuntia riittäisi kypsentämiseen. 

 

Matteon poronkäristys

 

Otin 400 gr poronkäristyslihaa pehmenemään/sulamaan siksi aikaa, kun kuorin ja silppusin kaksi pientä sipulia ja kolme suurta valkosipulinkynttä uudessa leikkurissani. Palottelin sipulit ja laitoin silppuriin <-- klik.

 

 Se on tosi kätevä vekotin, vedetään narusta kääntämällä päälle taitettu kahva ulos.

Paistinpannulle loraus rypsiöljyä ja siihen vähän jähmeä lihaklöntti, jota sitten kääntelin lastan ja haarukan avulla, kunnes kaikki lihalastut irtosivat. Kaadoin myös sipulisilpun siihen kuullottumaan hiukaksi aikaa. Teflonpintaista pannua ei saa pitää vitosta kuumemmalla levyllä, ettei teflon irtoa. Eli nelonen ja vitonen ovat käytössä kuusinumeroisella levynsäätimellä. Uusista induktio- ja muista liesistä en tiedä. Mutta kuumimpia ei saa käyttää. Ja lastat ja muut työkalut puisia tai muovisia.

Kun lastut olivat paistuneet, kaadoin sen Matteon pataan, lisäsin Beef-lihafondin, kaksi pientä laakerinlehteä ja kuusi katajanmarjaa, jotka rusensin kädessäni. Voi myös rikkoa huhmareessa.

Sitten tein yhden virheen, koska en tiennyt miten Matteo käyttäytyy: Lisäsin 5 dl vettä. :o 

Sekoitin, että kaikki on varmasti sekaisin.

Kun käristys oli valmis, huomasin, että lientä oli liikaa. Eli seuraavalla kerralla laitan vain kolme desiä vettä. Liedellä tehdessä kun on tottunut siihen, että joutuu lisäämään vettä välilläkin, mutta Matteo on niin tiivis, ettei lientä haihdu ilmaan, kuten hellalla. 

Sitten töpseli seinään, valitaan Slow cook, Time 4:00 tuntia tai oman maun mukaan. Itse haluan kypsää ja hajoavaa käristystä. Seuraavaksi valitaan Temp Lo eli matala haudutus ja Start. 

Puoli tuntia ennen valmista käristystä kuorin ja paloittelin perunat vähään veteen, lisäsin vihannesfondin antamaan makua. Keitin perunat kypsiksi, lisäsin vähän maitoa keitinveden sekaan ja sähkövatkaimella tein muusin. 

Muusin tekeytyessä katoin pöydän, taittelin lautasliinan, sytytin tuoksutuikun. Laitoin lisukkeet lautasen reunalle eli punajuuret, maustekurkut, kurpitsarelishin ja puolukkahillon. 

 

Viinilasiin (minulle ei ole väliä, onko kyseessä puna- vai valkoviinilasi, tai vaikka konjakkilasi tai pikari, kunhan on kaunis!, joten älkää arvostelko liiaksi, kiitos!) kaadoin karpalomehua.

Ja sitten syömään. Tietämättömille tiedoksi: Matteo on tämä. <--klik

P.S. Tämä on yhdelle hengelle sopiva 1,5 litrainen. Niitä saa yli kuusilitraisenakin. 

 

Älyä tai ei

Klo 15:01--> Viaplay yllätti. Sieltä tuli aamupäivällä naisten Super-G. Että ei niin väliä, vaikka TLC ei näykään enää. Areenasta tulee koko päivän halli-SM-kisoja ja niitä katselen aina välillä.

Matteo on valmistamassa poronkäristystä. Teen siitä oman postauksensa, kunhan se on valmis ja tiedän ajat ja muut välttämättömät tiedot. 

Eilen katselin jotain ohjelmaa, jossa haastateltiin montaa nuorta naista. Kiinnitin huomioni siihen, että järjestään jokainen pitkähiuksinen hipelöi hiuksiaan ja heitteli niitä taaksepäin. Mitä järkeä? Laittaisivat hiukset kiinni, etteivät ne olisi tiellä vai onko mallia otettu niistä somevaikuttajista, joilla on se tapa? En kyllä ymmärrä, mikä tarkoitus sillä olisi. Kiinnittää huomio hiuksiin? Kynsiin? Käsiin? Ovat hermostuneen tapoja, joilla pyritään kiinnittämään huomio pois esimerkiksi tärisevistä käsistä? 

Ja miksi pitää sanoa esim, kun se on esimerkiksi? Muutoinkin nykynuoret käyttävät liikaa vieraskielisiä sanoja, joka kertoo siitä, että he elävät liikaa somemaailmassa. Tai näkeehän sen, kun kaikki tuijottavat käsiin kiinni kasvaneita kännyjään koko ajan liikkuessaan.

 

Viimeisinä parina päivänä nettisivuilla on ollut paljon häikkää. Hidastelevat, eivät aukea. Itse en päässyt toissapäivänä maksamaan laskujani, tai siis hyväksymään niitä. Piti kirjautua ulos ja sitten tehdä se uudestaan.

Tänään en ensin saanut flightradar24:n sivuja auki. Siellä luki Sorry. Iltasanomatkin oli pelkkää valkoista.

Ehkä se Trump toteuttaa pikkuhiljaa aikomansa kiusat ja estää meitä eurooppalaisia käyttämästä heidän ohjelmiaan, satelliittejaan yms. Ihmettelen edelleen, miksei kukaan Suomessa tee mitään omaa alustaa, mailia jms. Sillä jossain vaiheessa kaikki nettimaailmassa muuttuu ja sitten ollaan hätää kärsimässä, kun mikään ei enää toimi.

AI on kaiken pahan alku ja juuri. Nythän sitä koulutetaan sotaa varten. Pian ne robotit ottavat vallan ja ihmiset saavat syyttää ihan vain itseään.

Luin pari päivää sitten Omakantaa. Kirjaukset ovat niin hulluja, etten ymmärrä alkuunkaan, miten sellaista hyväksytään. Sitten tutkin asiaa ja sain selville, että tekoäly purkaa nykyisin osan saneluista. Ei ihme, ettei niistä saa välillä selvää ja on vääriä tietoja toisilta henkilöiltä. Sehän voi joskus olla hengenvaarallista. 

Miksi osasto/toimistosihteerit on laitettu kilometritehtaalle ja siirretty työt sairaanhoitajille ja lääkäreille? Sitten eivät ehdi tekemään hoitotyötä, kun pitää täyttää kaiken maailman raportteja tietokoneella. Kyllä ennen oli kaikki paremmin. 

Nykyään luotetaan liikaa kaikkiin pilvipalveluihin ja robotteihin. Se kostautuu, sanokaa minun sanoneen!

 

Lumi suli. Eilisaamuna oli vielä 14 cm, mutta nyt enää neljä. Huomenna ei varmaan yhtään.

Kunhan kaikki jääkin sulaisi, niin hyvä olisi.

Illalla tulee UMK. Evvk! Ei siellä kuitenkaan paras voita, vaan joku, joka on vähimmissä vaatteissa tai muutoin erikoinen. Saa taas hävetä suomalaisten puolesta. En ole kaikkia lauluja edes kuullut kuin osin. Lululai on soinut Paikka auringossa -ohjelmassa ja Liekinheitin muuten vain. En tiedä, miten laulut nykyään valitaan, mutta aika vähän on valinnanvaraa ja sekin heikkolaatuista. Eikö osata ajatella koko Eurooppaa? Sitä, että kyse on laulukilpailusta, tai ainakin ennen oli, vaikka tiedän, että show on se, joka eniten nykyään vaikuttaa. Minusta se oli hyvä juttu aikoinaan, että yksi orkesteri soitti kaikkien taustalla ja laulajan piti pistää parastaan erottuakseen joukosta. Kaikki olivat samalla viivalla, eivätkä tikku-ukot ja tuulikoneet tai muut vempeleet ja ylimääräiset asiat vaikuttaneet äänestäjiin.

Ehkä joskus vielä palataan laulamiseen laulukisoissa. Sitä odotellessa. 

 

Taidan lähteä katsomaan, mitä Matteo puuhaa. Tuoksu ainakin on hyvä. Alan kuoria perunoita, että saan tehtyä perunamuusin.

Mukavaa lauantaita itse kullekin! 

 

Kevät tulee

 

Klo 21:21--> Kyllä asia on niin, että kevät se tulee, tahtoi tai ei. Aamulla oli 14 cm lunta, nyt enää 7 cm. Ja plusasteita on seuraavat 1,5 viikkoa, joten ei auta mikään; rapainen kevätsää odottaa nurkan takana. Se kaamein vuodenaika. ;(

Taidan ottaa makkarin ikkunasta pois kaikki lumihiutaleet. Niistä on tullut ihania kuvioita seinään, kun jalkopallokentän halogeeni iltaisin ja aamuisin loistaa ikkunasta sisään. Nyt on alettava ajatella keväisiä ajatuksia.

Katselin lähikaupan silkkikukka-amppeleita ja varmaan ekana hankin partsille orvokkeja. Kesäksi sitten jonkun punakukkaisen roikkuvan, olisikohan ollut joku pelakuu. Niitä kukkia ei tarvitse huoltaa, kastella tai lannoittaa. :)

 

Tämä näppis on nyt pesun tarpeessa, kun muutama näppäin on saanut alleen jotain sinne kuulumatonta. Pari kirjainta jää aina välistä pois, kun nappula ei painu pohjaan asti kosketuksesta. En minä nyt ala tätä näppistä hakkaamaan samalla tavoin kuin aikoinaan kirjoituskonetta. 

Yhä on mielessä Scheidegger-konekirjoituskoulun värikoodit vuodelta 1975. Loppukokeessa olin toinen. Puhelinlaitoksen sihteeri oli nopein, voitti minut  kahdella pisteellä. Muistan yhä hänen vihreät nahkahousunsa, -liivin ja vihreät kynnet.

Onneksi nykyään tehdään pesunkestäviä näppiksiä, vaikka salaa haaveilen ostavani sellaisen, jossa on (väri)valot itsessään, ettei tarvitsisi lisävaloja viereen nähdäkseen välillä näppikseen. 

 

 Ulkona on liukasta. Koulun piha näyttää luistinradalta ja jalkakäytävillä ihmiset kävelevät varovasti. Toivottavasti lumet ja jäät niiltä sulavat siihen mennessä, kun ensi viikolla pitää mennä näyttämään itseään kontrollissa.

Huomenna ajattelin tehdä poronkäristystä Matteolla. Tietysti ensin käristän lihat paistinpannulla, mutta sen jälkeen ei tarvitse kurkkia kannen alle, kun Matteo kyllä hoitaa loput. 

Odotan myös päättelykeijun vierailua, että nuo kaikki sukat saisi samaan kuvaan. ;) 

Mutta nyt lähden haukkaamaan jotain suuhuni.

 Mukavaa iltaa ja hyvää yötä!  

 

Puuroa ja käsitöitä

 

 Klo 23:04--> Tein Matteon kanssa riisipuuroa. Ensin puoli litraa maitoa, sitten puoli litraa vettä ja lopuksi loput kermapurkista, jonka huuhtelin vedellä ja kumosin kaksi desiä kerma-vesiseosta pataan.

Seuraavaksi 2 dl riisiä, vähän suolaa, vaniljasokeria tarpeeksi maun mukaan ja sekoitus.

Puurotoiminto valituksi, ajaksi täysi 40 minuuttia ja start. Sekoitin pari kertaa välillä ja seurasin, miten puuro sakeutuu. Koska 40 minuuttia oli suurin minuuttimäärä, jatkoin 20 minuutilla pysäyttämällä lämpimänäpidon ja valitsemalla uudestaan puurotilan ja ajan. Sekoitin taas ja lisäsin voita antamaan makua.

Kun puuro oli keitetty ja Matteo piipannut kolme kertaa, pysäytin Matteon ja otin töpselin pois seinästä. Annoin puuron vetäytyä rauhassa ja sitten syömään.

Ihan oikealta riisipuurolta se maistui.

 

Keittiön amppelissa roikkuva pinkki juoru kukkii. Siinä istuessani ihailin niitä. Ne ovat tosipieniä kukkia, mutta yleensähän pieni on kaunista. 

Iltapäivällä istuin tunnin partsilla ja virkkasin. Ensin tosin siivoilin talven jälkiä. Yhden säilytyslaatikon takaseinä on irronnut alaosastaan, mutten sitä nyt alkanut laittamaan paikoilleen, kun joudun sen kumminkin keväämmällä siirtämään siitä paikaltaan pois, kun pesen lattian. Silloin voin sen korjata. Ja siellä sisällä on vain kukkaruukkuja ja havuköynnöksiä. 

Aloitin kuudennet sukat nyt illalla katsoessani Yökylässä-ohjelmaa Arja Saijonmaasta.

 

Nyt on aika mennä pesulle ja nukkumaan, joten hyvää yötä ja kauniita unia!