Juhannusta Jussin päivänä

 

Klo 07:34--> Yöllä satoi vettä oikein kunnolla, joten ulkona on mitä ihanin tuoksu. Nyt on hyvä tuulettaa kuumat sisäilmat ulos ja toivoa, että seinät viilenevät viikonloppuna alkavaa hellettä silmällä pitäen. Parin päivän päästä suljen ison ikkunan verhot, ettei aurinko pääse lämmittämään sisätiloja. Kestän paremmin hellekauden ohi. :)

Lauantai meni sisällä istuen, kun ulkona oli melkein +27ºC. Kudoin ja katselin Unelma-asunto auringon alta -sarjaa. Ei sitä montaa jaksoa jaksanut katsoa, kun alkoi kyllästyttää. Tahallaan välittäjät tarjoavat sellaisia asuntoja, joiden tietävät jo etukäteen menevän hylkyyn. Jos pyydetään asuntoa läheltä keskustaa, viedään jonnekin hornan tuuttiin keskelle ei  mitään tai jos halutaan talo rauhalliselta paikalta, viedään keskelle kaupunkia kerrostaloon. Näytetään liian kalliita tai remonttia vaativia asuntoja, vaikka hakijat jo alussa sanovat, mitä etsivät, millaista ja mistä.

Aika usein asuntoja vastapäätä on toinen talo. Kuka kumma haluaa elää symbioosissa naapureiden kanssa? Mutta kun heitä kuvataan parvekkeella, ei näytetä sitä osaa parvekkeesta, josta naapureiden parvekkeet näkyvät. Välillä ikkunanäkymä on naapuritalon seinä.

Juontajilla pitää olla kolmet eri vaatteet yhtä jaksoa varten ja yksi naisjuontajista kulkee niin lyhyissä mekoissa, että koko ajan joutuu jännittämään, milloin tuuli nostaa helmat taivaisiin. Muutamassa jaksossa jo näkyivätkin ne mustat shapewear-housut mekon alla. Mikähän tuo sana on suomeksi... muotoilevat vaatteet?!

 

Sunnuntaina lähdin jo puoli kahdeksalta ulos, kun oli viileämpää ja hiljaista. Kävelin rauniopuistoon, kun luin Birdlifen sivuilta, että sieltä voisi bongata mustaleppälinnun. Puissa ei näkynyt kuin naakkoja ja rastaita. Yhdellä oksalla istui käenpoikanen niin polleana ja mietin, onkohan se kasvanut juuri sen mustaleppälinnun pesässä. 

Menin viereiseen puistoon istumaan ja seuraamaan lintujen elämää. Takanani olevassa pensasaidassa kävi kuhina ja kuului pienten linnunpoikasten "mekastusta". Vihdoin alkoi lintuja lennellä sinne tänne, mutta tunnin päästä menin  hautausmaalle ja aloin kävellä käytäviä yksi kerrallaan.

Kolme tuntia kävelin ja katselin, luin kivien tekstejä. Siellä oli paljon entisiä työtovereita, eksän sukulaisia ja tuttujani. Sain puoleenpäivään mennessä melkein puolet hautausmaasta kuljettua ja menin istumaan ensin alppiruusun alle, sitten katokseen ja lopulta sankarihautojen viereen kappelin takana. Pikkulintuja lensi yhtenään pensasaitoihin.

Olin jo lähdössä pois, kun se kaivattu mustaleppälintu tuli erään lähellä olevan patsaan päälle istumaan. Näin ja kuulin myös satakielen.

Nyt minulla on tavoite eli 50 täynnä, mutta vielä haluaisin nähdä haarapääskyn ennen kuin jätän aktiivisen bongailun. 100 lajia muilla on tavoitteena, mutten edes aio sitä yrittää.

 

Maanantaina lähdin aamupäivällä kävelemään kaupungin toiselle laidalle tiettyyn kauppaan. Koko matkan mennen tullen ympärilläni lensi paljon nokkosperhosia. Mistä niitä onkin niin paljon ilmaantunut? Kotiin tultua askartelin vähän aikaa ja sitten päiväunille, kun jalkoja särki.

Tänään päivystän pakettien tuojaa. Niille annettiinkin pitkä aikaväli, tuodaan yhdeksän ja neljäntoista välillä. Mutta ei haittaa, olen tänään kotona. Äsken pesin kaikki lattiat, sillä sieltä tulee kaksi mattoakin. Loppupäivä menee kukkien parissa, kun saan isot altakasteluruukut ja multasäkit.

Vien jonain päivänä mankelihuoneeseen muutaman kukkapurkin ja tuon kukkatason. Kait ne sieltä häipyvät.

Sain muutaman raparperin varren, joten menen tästä kohta keittämään raparperikiisseliä <-klik  ja myöhemmin teen raparperipiirakoita <-klik  Pöhöttimellä. Koska on keittokeskiviikko, Matteokin saa hommia. Paketissa tulee uusi teekeitin, joten ei enää veden keittämistä jatkuvasti termospulloihin. Vesipannu pääsee kaapin kätköihin odottamaan jotain muuta käyttöä.

 

Hyvää oikeaa, vanhan ajan juhannusta! :) 

 

Uusia perunoita ja mansikkaleivoksia

 

 Klo 18:06--> Eilen oli aivan ihana päivä, kun oli puolipilvistä, eikä partsilla tullut liian kuuma. Luin, olin, söin, join, nautiskelin. 

Jossain vaiheessa alkoi tehdä mieli ihan vanhanaikaista kunnon ruskeaa kastiketta, joten ei auttanut muu kuin mennä hellan ääreen. Ruskistin jauhot, lisäsin sipulit, vettä ja kinkkupaloja, jotka otin edellisenä päivänä sulamaan. Näköjään paistoin sen kinkun ystävänpäivänä, kun ostin sen puoleen hintaan, paistoin, palottelin ja pakastin.

Lisänä söin perunamuusia ja kaikenlaisia lisukkeita. Kyllä kastike maistuikin hyvältä, melkein kuin äidin tekemältä. ♥ 

 

Tänään lähdin heti aamupäivällä kauppaan reppuineni. Tietysti ostoslistan kanssa, mutta katselin myös muita tuotteita ohimennessä. Tulin kotiin, tyhjensin repun ja kassin. Vein roskia ja lähdin apteekkia kohti.

Seuraavaksi kävin Cittarissa ostamassa kimalleliimapakkauksen, otin Pirkan ja Daalia-tuplapussilakanan puoleen hintaan.

Vielä pikkuputiikin loppuunmyynnistä kasa kortteja. Kun kortit maksavat 80 senttiä ja siitäkin otetaan pois 70%, niin ei korteille paljon hintaa tullut. Enkä ostanut kuin 75 korttia..... ;)

 

Tulin kotiin ja lähdin taas viemään roskia. Sitten kiristävät vaatteet pois, pesukone pyörimään (ne lakanat ja tyynyliinat) ja partsille lukemaan Pirkkaa. Olin niin poikki, etten melkein jaksanut tuolista nousta, kun puhelin soi. 

Äsken otin lakanat pois jo kuivausrummustakin ja kunhan silitän ne, saan ensi viikolla juhannukseksi puhtaat lakanat petiini.

Sillä minua niin ihmetyttää, mitä toisten kalentereissa oikein lukee. Minulla kun ensi tiistain kohdalla on Aatto ja keskiviikkona Jussin päivä, niin miten sitä vietetään jo ensi viikonloppuna?? No, viettäkööt muut, minulla se on oikeana päivänä. :)

Toinen hassu juttu on se, että juhannusta sanotaan keskikesän juhlaksi. Katin kontit ja kissan viikset! Kesäkuukaudet ovat kesä-, heinä- ja elokuu, joten jo ihan maalaisjärkeä käyttäenkin ymmärtää, että heinäkuun puolivälissä on keskikesä. 

 

Tänään keitin uusia perunoita pienen satsin. Vatsani ei niitä kestä, mutta kun aamulla kahvin kanssa söimme mansikkaleivoksen ja olin lääkettä etukäteen ottanut, saatoin samaan syssyyn syödä muutakin "luvatonta". Eli nyt on kesä julistettu virallisesti alkaneeksi. En usko, että käyn kioskilta jätskipalloa ostamassa. Se kesänautinto jää kokematta tältäkin kesältä.

Lauantaiksi luvattiin hellettä, joten ehkä sunnuntaina otan kiikarit, lintukirjan ja eväät pikkureppuun, ja kävelen merenrantaan tiirailemaan tipuja.

 

Nyt lähden keittämään teetä. Aurinkoista, tuulista iltaa!

 

Raikasta

 

Klo 09:47--> Puolitoista tuntia sitten läpimärkä kettu jolkotteli kadulla. Iltayhdeksän ja aamukuuden välillä satoikin 23 mm vettä, joten heinikot, joissa se pyydystää, ovat vielä märkiä. Tuulee ihanasti, laitoin ristivedon, että saan huonelämmön kahteenkymppiin. 

Kun sade on pessyt luonnon kasvot, on tuoksuvaa, kesäistä, raikasta ilmaa tarjolla. Ja kun vielä on tarjolla tuulenpuuskia 13m/s, niin ilma kulkee hyvin asuntoni läpi. Ihanaa!

 

Katselin ulos ikkunasta ja kas kummaa, lokit ovat alkaneet rakentaa uutta pesää naapuritalon katolle. Se entinen kun putsattiin pois samalla, kun huoltomiehet putsasivat katon ja rännit.

 Lokit taitavat olla vähän tyhmiä, kun saman kohtalon aikovat toisillekin poikasilleen antaa. Eivät ne jyrkän peltikaton päällä pysty liikkumaan, kun eivät halua pelkästään paikoillaan savupiipun juuressa olla. Ne tulevat putoamaan ketun ruuaksi. Sillä kettu ne poikaset silloin naapuripihalta kuulema vei.

 

Kaikkea sitä kaupoissa myydäänkin. Odotin, että ne syötävät orvokit kasvaisivat suuremmiksi (niissä oli teksti Iso orvokki, vaikka olivat pieniä kukkia) ja pidin sitä keittiönpöydällä. Eilen aloin nostaa ruukkua suojaruukustaan kastellakseni sen. Katselin, että lehdissä on jotain kummaa pölyä. Pahus, jotain jauhiaisia tms. ne olivatkin ja lehdenhangoissa oli jo tahmeaa  nestettä. Laitoin sen äkkiä biojäteastiaan, ettei ehtisi tartuttaa muitakin kasvejani, ja pesin käteni, etten vain veisi niitä toiseen huoneeseen. Keittiössä ei tosin ole kuin se pinkki juoru amppelissa ja ruusukimppu maljakossa. 

 Pitäisiköhän varmuuden vuoksi hankkia ötökkäpuikkoja ja suojata siten muut kukat?!

 

Nyt, kun keltainen orkidea on löytynyt, pitää alkaa etsiä enkelinsiipibegoniaa ja isoposliinikukkaa. Minulla oli tarkoitus ostaa riippuva punainen tekokukkapelargonia partsille kesäksi, mutta ne oli jo myyty vakikaupastani. Ehkä jätän kaiken sinälleen. Onhan siellä hyvä istua muutoinkin. Enkä minä itse niitä kukkia siellä ihaile, kun joko luen, teen käsitöitä, katselen taivaalle tai syön/juon jotain.

Kysyjille tiedoksi, että kyllä niitä keltaisia orkideoja aina silloin tällöin marketeissakin näkee, mutta ne ovat olleet liian värittömiä minun makuuni. Halusin nimenomaan kirkkaankeltaisen. Valkoinen orkideani keltaisella keskustalla venyy ja siinä on näkyvissä nyt 7 pienenpientä nuppua. 

 

Nyt olen pari päivää laiskotellut. Tosin aloin päätellä kutomiani sukkia. Viides pari menossa, kolme odottaa vuoroaan. Sitten olen lukenut uusinta sukukirjaamme. Sain sen lähes kaksi vuotta sitten, mutten ole jaksanut siihen perehtyä. Nyt luen sen ajan ja ajatuksen kanssa. 

Kylläpäs tuuli ulvoo nurkissa. Kovia puuskia. Tuulee sellaisesta suunnasta, ettei voi lasitusta avata. Mutta laitan aamutakin paitulin päälle, otan teemukin mukaan ja menen partsille lukemaan.

 

Suloista, tuulista sunnuntaita! 

 

Ei ole mikään kuin ennen!

 

Klo 05:31--> Tulipa kerran puhetta lapsuusajan kekseistä. Sen innoittamana menin alkuviikosta kauppaan ja ostin niitä omia silloisia suosikkejani; Carneval-, Domino- ja suklaalehtikeksejä. 

Mutta eivät ne kyllä ole ollenkaan samanlaisia kuin lapsuudessani/nuoruudessani!! Dominot ovat pienempiä kuin ennen, ihan varmasti. Täällä <--klik  on eräänlaista tietoa.

Suurin pettymys oli Carneval-keksit. Värit ovat  hailakat, eivätkä ne maistu niin voimakkaasti kuin ennen. Vaaleanruskeasta juuri ja juuri erottaa kahvin maun. Mutta eikö niissä ollut myös harvoin esiintynyt tummanruskea keksi? Tekoäly antoi tällaisen vastauksen: 

Fazerin legendaarisen Carneval-keksin koostumus ja resepti ovat muuttuneet 1960-luvulta tähän päivään. Vaikka keksit ovat edelleen veikeän värikkäitä ja tunnetusti aaltoilevareunaisia, nykyinen koostumus eroaa huomattavasti vuosikymmenten takaisesta:

• Vegaanisuus: Keksit muutettiin kokonaan vegaanisiksi kesällä 2018. Tämä tarkoittaa, että reseptistä on karsittu pois muun muassa aiemmin käytetyt maitojauheet.
• Rasvan laatu: Nykyisin Carneval-keksien leivonnassa käytetään rypsiöljyä, kun taas aiemmin leivonnassa on saatettu hyödyntää eläinperäisiä rasvoja tai muita kasvirasvoja. 
• Luonnolliset värit: Keksien kuorrutteen kirkkaat värit ovat nykyään peräisin puhtaasti luonnosta, sillä väriaineet (kuten punajuuri, saflori ja spirulina) valmistetaan värjäävistä elintarvikkeista.

Olisivat saaneet muuttaa keksien nimenkin, kun kaikkeen pitää sitä vegaanisuutta tunkea ja pilata maku.

 

Suklaalehdenkin maku on erilainen kuin ennen. Tekoälyn vastaus oli tällainen:

Fazer Suklaalehti -keksin koostumus on muuttunut 1960-luvulta. Suurin ja merkittävin muutos tapahtui 2020-luvulla, jolloin keksin leivonnassa käytetystä rasvasta poistettiin palmuöljy kokonaan. 

Koostumuksen pääpiirteet nykyisin:

• Rasvat: Palmuöljy on korvattu nykyaikaisemmilla kasvirasvoilla, kuten rypsiöljyllä ja shealla.
• Suklaa: Pohjassa käytettävän tumman suklaan kaakaopitoisuus on vähintään 47 %.
• Ainesosat: Resepti sisältää nykyisin vehnäjauhon, sokerin ja kaakaotuotteiden lisäksi muun muassa maitorasvaa, nostatusaineita (E450, E500) ja kanelia. 

Vaikka alkuperäisen 1960-luvun reseptin ainesosat ovat historian saatossa päivittyneet vastaamaan nykypäivän elintarvikestandardeja ja kuluttajien toiveita (kuten palmuöljyttömyyttä), keksin perusluonne rapeana pikkuleipänä ja aidolla tummalla suklaalla kuorrutettuna on säilynyt. 

 Mutta tämä oli kaikkein eniten entisen kaltainen. Luulenpa, ettei suklaa ollut ennen noin tummaa kuin nykyisin. Ja minä kun en tummasta suklaasta tykkää.

 

 Eipähän tarvitse toista kertaa noita ostaa. Vanha kunnon sokerikorppu voittaa nuo mennen tullen.  

 

Taidankin tästä lähteä juomaan teetä - ja kastaa siihen korppua. :)  

Ihanaa päivää! 

 

Kesä kukkii

 

Klo 09:31--> Ei näy loppua liian lämpimille päiville. ;( En tykkää yhtään! 

Eilen lähdin jo aamuaikaiseen ulos ja kaupungille. Ehti siinä asioita hoitaessa neljä tuntia vierähtää ennen kuin rättiväsyneenä, hikisenä ja jalat turvoksissa tulin kotiin. 

Kun sain tavarat jääkaappiin, pakastimeen ja ruokakomeroon, riisuin liiat vaatteet pois, menin sängylle ja nostin jalat seinälle. Viiden minuutin kohdalla oikein tuntee, miten jotain alkaa valua alaspäin nilkoista. 20 minuuttia olen kerrallaan tuossa asennossa. 

Loppupäivän joko istuin partsilla kutomassa tai siirtelin kukkia, tavaroita ja huonekaluja. Laitoin pöydän ikkunan eteen ja siihen kaksi jatkopalaa, jotta se on ikkunan pituinen ja tuo tilaa kukille. 6-tasoisen kukkapöydän vien vintille tai lahjoitan pois, sillä sitä ei enää tarvita. Olen koko ajan pelännyt, että seinäamppeli putoaa alas, kun unelma kasvaa koko ajan kuin rikkaruoho. Nyt nostin sen pöydän päälle laittamani pienen pyöreän pöydän päälle. Silti sillä on enää 20 senttiä ennen kuin koskee lattiaan.

 

Aasinkorvakin on nyt pöydällä ja valuu lähes lattiaan asti. Sen pikkupöydän alla pöydällä on aaloe vera ja sitten tuo mikäliepalmu tuo tuohon asetelmaan korkeutta.

Yönprinsessa saa oman altakasteluruukun ja köynnöskehikon, kunhan saan tilauksen valmiiksi Kärkkäiselle. Tilaan samanlaisen ruukun myös kliivioille. Helpompi hoitaa altakastelulla kuin yrittää muistaa käydä kastelemassa pesuvatiin. :) 

Keltainen kiinanruusu oli kasvamassa vinoon, joten leikkasin sen kaikki oksat pois. Tuossa ruukussa on kolme vartta ja nyt jokaisessa on vain yksi haarakohta. Kovasti lykkää uusia lehtiä.

Yksi iso ruukku alkaa olla täynnä, joten siitä poistan osan rönsyliljasta ja yhden viirivehkan, ehkä anopinkieliäkin pitää karsia. 

 

Istun usein partsilla ja katselen lintuja. Neljän sortin pääskyjä, vaikka se yksi onkin oikeasti kiitäjä, naakkoja, lokkeja, rastaita ja vaikka mitä. Mustarastas laulaa yöt läpeensä ja päivisin peippo lurittelee. Äskeisellä reissulla näin toisen kerran elämässäni meriharakan. Hassunkurinen lintu. Muistan nähneeni sen nelisen vuotta sitten samassa paikassa, mutten silloin tiennyt sen nimeä. Nyt katson lintuja tarkemmin, kun huvikseni kerään bongauksiani kalenteriini. Oikeasti se on Tunnista 100 lajia vuodessa, mutta tuskin saan edes viittäkymmentä kokoon. Minulla on nyt meriharakan myötä kasassa 45 lajia.

 

Aamulla lähdin heti seitsemän jälkeen torille. Kävin eilen kysymässä orvokkeja ja sinitähtösiä, muttei heillä ollut ja lupasivat kysyä tutuiltaan. Teimme treffit täksi aamuksi. Eipä niitä saanut mistään, kun orvokki ei ole enää muotia, niin kukaan ei niitä kasvata, kun kukaan ei osta. 

Kävelin siis Cittariin, jossa nyt ei ollut paljon mitään tarjolla ja Prisman kesätori avautuu vasta kymmeneltä. Ja minä olin siellä vartin yli 8. Kävelin siis kotiin ostettuani kaksi ruusukimppua ja yhden harsokukkanipun keittiööni silmäniloksi.

Kyllä harmitti! Minä kun varustauduin lähtiessäni ottamalla mukaan käsilaukkuuni muovipussin, istutuslapion ja kertakäyttöhanskat. Täytyy muuttaa suunnitelmia. Minulla on jo uusi idea mielessä. Alkuperäinen tarkoitus oli siis laittaa kukat ristin muotoon. Keskelle sininen orvokki ja muu osa rististä keltaisin orvokein. Olisin laittanut pelkkiä sinitähtösiäkin, jos niitä olisi ollut, mutta nyt teen jotain ihan muuta.

 

Tänään on lakananvaihto- ja pyykkäyspäivä. Eka satsi pyörii jo kuivausrummussa ja toinen pyykkisatsi koneessaan. Pesen tänään myös tyynyt, peiton ja pörröhuovan. Patjansuojukselle saa kelvata pelkkä tuuletusohjelma kuivausrummussa. Patjan imuroin, pyyhin pölyt sängyn laidoilta ja imuroin maton sängyn alta. Siivoan yöpöydät ja kukkalaudan, putsaan Neiti Siro Sieväsen ja pyyhin pölyt isosta peilistä. Siinä onkin sitten yksi huone saanut kunnon siivouksen, kunhan vielä silitetyt lakanat ja tyynyliinat laitan paikoilleen. 

Tänään täytyy jossain vaiheessa käydä Salessa viemässä pulloja ja ostamassa jotain muodon vuoksi. Kun en sitä bonuskorttia ole käyttänyt aikoihin.... Tosin, posti toi eilen uuden pankkikortin ja sitä pitää kerran käyttää tunnusluvun kanssa, että se alkaa toimia. En uskalla vielä vanhaa korttia tuhota. Otan  ne molemmat mukaani, että ainakin toinen toimii.

 

Mutta nyt jatkan päivän puuhiani. Ihanaa päivää kaikille! 

 

Partsilla kuuta katsellen

 

Klo 22:08-->  Aamuvarhaisella menin taas partsille kutomaan ja sain sukkaparin valmiiksi. Aloitin seuraavaa, kokoa 46, sillä heille on vähiten tarjontaa. 

Seitsemän jälkeen naapuritalon pörräävät koneet alkoivat murista ja sitä kesti pitkälle iltapäivään, kunnes tuulenpuuskat pakottivat heidät lopettamaan. Joku metallilistakasa hajosi tuulessa ja silloin he kärräsivät koneensa parkkiin ja lähtivät pois. En tiedä minkämaalaisia ovat, mutta englantia puhuivat. 

On ollut rauhallista istua partsilla, kun naapuri on poissa, eikä kärytä joka vartin päästä. :) Kuuluu vain kissansa tassuttelua. Eilen pelkäsin sen hyppäävän kaiteelle ja tulevan kurkkimaan minun lasini takaa.

 

Iltapäivällä nukuin taas 1,5 tunnin päiväunet. Äsken katselin kuuta taivaalla. Se pullistuu päivä päivältä ja valvominen alkoi. Siksi on nukuttava silloin, kun nukuttaa.

Join mukillisen teetä partsilla ja uteliaat lokit tietysti sen haistoivat ja tulivat katsomaan, olisiko heillekin jotain tarjolla. Ne näyttivät hassuilta, ruusunpunaisilta laskevan auringon valossa. 

Taivaan pilvet olivat monimuotoisia. Niissä saattoi nähdä monta eläintä. Oli majava, rausku, rapu, lentokala, pääskysparvi, kilpikonna, norppa ja monta muuta. Pilvien katsominen on mielenkiintoista puuhaa. Niiden muodot saavat mielikuvituksen lentämään.

 

Nyt lähden kiertämään hiukan blogeja. Niitä on lukematta koko rivistö, joka minulla tuossa sivussa on.

Hyvää ja rauhallista yötä! 

 

Lusikka tangosoppaan

 

Klo 12:45--> Partsilla alkoi olla jo liian tukalat oltavat, vaikka lasi on auki ja tuulee. Mutta kun en kestä lämpöä ja aurinkoa, pitkissä hihoissa ja lahkeissa tulee kuuma.

Olihan se ihanaa, kun nurmikon tuoksu nousi sieraimiin ja sai katsella pääskysten lentoa. Olenkohan menettänyt kuulostani sen taajuuden, jolla pääskyset livertelevät vai eivätkö ne vielä ääntele tässä vaiheessa kesää?? Sitä mietin jo monena päivänä.

 

Mutta tuo tangosoppa. <--klik Minäkin olen sitä mieltä, että kisa on pilattu noilla omituisen laahaavilla sovituksilla ja vielä enemmän sillä, etteivät ne ole alun alkaenkaan tangoja. Eikä parhaita taaskaan valittu loppukisaan. Ei tangoa voi nykyaikaistaa, kuten Aki Samuli sanoo kertoessaan, että ne on tuotu tähän päivään ja tulevaisuutta ajatellen.

Kyllä tuo on tangomukaelmakisa, eikä tangokisa! Samulin tavoin ajateltuna Maamme-laulukin pitäisi tuoda tähän päivään, sovittaa uudelleen ja pilata tulevaisuutta silmällä pitäen. 

Onhan nykypäivää jo sekin, että levyjä ja äänitteitä tekevät ihmiset, joilla ei ole siihen ääntä, taitoa tai kykyä. Kaikki ne, jotka luulevat osaavansa laulaa, tekevät levyjä huokaillen, ähkien, kiljuen, muristen, nasaalisti, puhevikaisina ja kaikin muin tavoin, jotka eivät vähimmässäkään määrin täytä laulamisen kriteerejä.

 Nyt on soppaa sekoitettu, mutta onneksi on oma blogi ja oma lupa ilmaista mielipiteensä. Makuasioista ei voi kiistellä, mutta...

 

Nyt taidan laittaa kylmät kääreet silmille ja mennä sängylle makoilemaan. 

 Aurinkoa päiväänne!

 

Kyllä se on kesä nyt!

 

Klo 18:10--> Pakko se on noin todeta, sillä tämän päivän reissulla näin niin paljon kesän kukkia. 

Lähdin jo ennen kymmentä kävelemään hautausmaalle ja nyt löysin sen pikkuhaudan. Matkalla kävin nuuhkimassa kukkivaa magnoliaakin. ;)

Kävelin sivukatuja pitkin ja siellä koristeomenapuiden, syreeneitten, tuomien, omenapuitten ja ties minkä kukkivat oksat pursuivat aitojen yli. Kaunista!

Seuraavaksi kävelin Postiin ja ostin arkin merkkejä, kun vielä saa vanhaan hintaan. Olettehan muistaneet hamstrata merkkejä, sillä ensi viikon tiistaina postimerkin hinta humpsahtaa TAAS 25 senttiä ylöspäin ja kortin tai kirjeen lähetys kotimaassa maksaa jo kolme euroa. Grrrhh! Tosin kortin tai ohuemman kirjeen voi lähettää ulkomaillekin sillä kotimaan merkillä, kun laittaa siihen merkinnän 2 tai Economy-tarran tai merkinnän.

 

Prismasta ostin eioota. Apteekista hain yhden lääkkeen. Seuraavaksi jatkoin matkaa Puuiloon. Kävin siellä ekaa kertaa ja sehän oli kuin mikäkin sekatavaratalo! Suurin osa liittyi toki rakentamiseen ja sen semmoiseen, mutta oli siellä kenkiä, sukkia, karkkeja, keksejä, lankoja, kortteja, askartelutarvikkeita, toimistotarvikkeita, leluja ja vaikka mitä. Itse ostin vain ötökkäpuikkoja, silikoniputkilon, ruoka-ja kahviliinoja alekorista.

Kävelin Tokmannin pihalle katsomaan kukkia, mutta olivat auringossa ja tuulessa niin kuivuneet, ettei tehnyt mieli edes katsoa. Miksei kukaan koskaan kastele niitä? 

Pyörätien reunoilla kukkivat jo puna-ailakitkin!?! 

Kävelin alikulkukäytävän kautta ja ylitin päätien. Kiertelin kaupungin laitamilla sivukatuja ja ihailin kukkia ja puutarhoja. 

Vihdoin tulin keskustaan ja kävin luontaistuotekaupasta ostamassa kaksi purkkia karpalorouhetta. Pitäisi riittää 2,5 kuukautta.

 

Kotimatkalla kävin vielä kukkakaupassa ja ostin kaksi vauvavaaleanpunaista neilikkaa keittiön maljakkoon.

Olin ihan poikki, kun tulin kotiin. Alaselkää särki ja nyt polvi taas kiukuttelee. Tosin se on rauhoittunut paljon alkuajoista. Ehkä se tosiaankin paranee vuodessa. :) Vein kuitenkin vielä roskia maanantaiseen tapaani ja sitten koitti vapaus eli sain riisua vaatteet ja laittaa ylleni liehuvat pyjamanhousut ja paitapuseron. Ah tätä onnea ja autuutta!

Keitin kupillisen kahvia, söin kaurakeksin ja juttelin MM:n kanssa. Kun hänen vieraansa tuli ovelleen koputtelemaan, lopetimme ja menin partsille kutomaan ja nauttimaan. Tai, miten sen ottaa, kun se pahuksen aparaatti pörrää koko ajan naapuritalon seinustoilla. 

Aamuyöstäkin heräsin puoli neljältä, kun naapuritalon takapihalla oli kolme miestä töissä. Yksi irrotti petkeleellä seinänvieriltä lehtiä, multaa ja muuta roskaa, lehtipuhallinmies puhalsi ne keskemmälle pihaa ja lakaisukone hoiti loput. Alkuyöstä heräsin sateen ropinaan, mutta se oli tunnissa ohi.

Partsilla väsyin niin, että oli pakko mennä päiväunille puoleksi tunniksi. Äsken vielä kudoin partsilla  sukkaa, mutta päätin tulla sisälle naputtelemaan tämän ennen iltapuuhia.

Raitis ilma väsyttää. Varmaan uni maistuu ensi yönä. Kohta se valvominenkin taas alkaa, torstaina. 

Nyt lähden syömään jotain, johon voin ripotella sitä karpalorouhetta. Tulee maisteltua senkin maku. Se Alpro Vanilla-"maito" on aivan liian makeaa juotavaksi, puuron kanssa tai edes puuronkeitossa. Ei minun "maitoni". Paras puuromaito on tähän mennessä ollut Elovenan "kerma" vanilja-kaardemumma. Kaardemummaan kuuluu minulla kaksi aata. :) Pitää seuraavaksi alkaa maistella riisimaitoja ja sitten mantelimaitoja. Ehkä joskus löytyy se oikea ja minulle sopiva maku.

 

Ihanaa, tuoksuvaa kesäiltaa! 

 

Hikeä pukkaa

 

Klo 12:21--> Partsilla alkoi olla  yli hellelukemia, kun ulkonakin on jo +19,1ºC. Oli pakko tulla sisälle vilvoittelemaan.

Pitemmän aikaa olen epäillyt, että joku kukkii jossain salaa, kun olkkariin tullessa on ollut niin hajuvesimäinen tuoksu. Mitään erikoista en ole löytänyt, orkidean ja viirivehkan lisäksi, mutta eilen illalla se selvisi. 

Puhelimessa puhuessani katseeni kiinnittyi kahvipensaan yhteen oksanhankaan, kun siinä näytti olevan aivan liikaa varsia. Tongin vähän lehtien joukossa ja sieltä löytyi yksi kukkinut kahvipensaan kukka. Ehkä niitä on ollut enemmänkin, mutta kun en ole huomannut, en ole voinut pensselin kanssa niitä pölyttää. Nyt jää kahvinpapvut saamatta. ;(

No, vuosikymmeniä sitten sain unelmakotini nurkassa kukkivasta kahvipensaasta satoa ja sen vuoksi olen näitä kasvattanut. Nostalgian vuoksi.

 

Toisaalta, olen saanut monta vaikeaa kukkaa kukkimaan, joten mitä yhdestä kahvipensaasta. On niitä vuosia tulossa edessäpäinkin ja toivo kukkimisesta. Ja ehkä kukkia tulee tuohonkin vielä lisää ja nyt, kun osaan sitä tutkia tarkemmin, ehkä pääsen sudin kanssa leikkimään pörriäistä. :) 

Suihkutin äsken kaikki kukat taas läpi.

Partsilla istuessani kudoin pipoa ja välillä katselin taivaalle. Siellä pörräsi joku pieni lentokone, lokit lensivät ja yhdessä vaiheessa maakotka liiteli korkeuksissa. Pääskysiä ei ole tullut lisää, mutta kyllä nämä lämpimät päivät niitä tuovat. Keskiviikosta eteenpäin on jatkuvasti +19ºC - +21ºC. Jollei se tuo pääskysiä ja saa luontoa puhkeamaan kukkaan, niin ei mikään.

Huomenna menen katsomaan niitä magnolioita. Pitää ottaa kamera mukaan ja pitkästä aikaa ulkoiluttaa sitäkin.

 

Yhteishyvässä oli hyvä mainos. Aion ostaa seuraavaksi Cha teekeittimen.<--klik 

Ruokanumeroa lukiessani puolestaan sain hyvän idean ja aion sen toteuttaa lähiaikoina.

Lehdessä oli myös juttu Anniina Valtosesta. Pistäkääpä siis mieleen, että kesällä katsotte taivasta ennen aamukymmentä. Jos kumpupilvien korkeus on suurempi kuin leveys, iltapäivällä todennäköisesti sataa. Samaa ennustavat jalaspilvet eli koukkumaiset untuvapilvet. Eksä opetti äitinsä opein, että sukset taivaalla tarkoittavat sadetta vrk:n kuluessa. 

Jostain syystä tämä blogger ei päivitä omaa blogiluetteloani. Ihmettelinkin, kun samat otsikot olivat siinä päiväkausia ja kun klikkasin yhtä, sen takaa paljastui monta postausta. Nyt näkyy uusia tulleen joukkoon, muttei se vieläkään ole ajan tasalla. 

 

Nyt alan lukea päivän lehtiä, silppuan joukon valokuvia ja sitten menen partsille, jos kroppa sitä kuumuutta kestää. Kun on pitkät housut ja paitapusero päällä aurinkoa estämässä....

Nauttikaa viikonlopustanne!

  

Maa-nan-tai ♥

 

Klo 08:35--> Jippii, maanantai! ♥ Lauantain ja sunnuntain vietin partsilla ja kirjasin ylös kaikki näkemäni ja kuulemani linnut 100 metrin säteellä. Tosin jotkut lensivät varmaan korkeammallakin, mutta kuitenkin tämän talon vaikutusalueella. ;) Bongasin siis Birdlifen päivän pihalla ties monettako kertaa.

Lauantai oli paljon parempi päivä ja sain kokoon 18 tipusta. Eilen oli niin kova tuuli, että ei siellä halunneet olla sen enempää linnut kuin minäkään. Yhdessä vaiheessa jouduin tulemaan sisälle, kun parvekelasit notkuivat tuulen voimasta, tuuli ulvoi niiden raoista ja jouduin laittamaan lasin kiinni. Ja sehän tiesi sitä, että sinne tuli trooppiset lukemat mittariin, enkä sellaisista tykkää. Lisäksi naapurikin laittoi omansa kiinni ja alkoi vetää tupakkaa kaksin käsin, joten se savu leijaili tuulen takia suoraan minun parvekkeelleni. Siellä minä sitten aivastelin kymmeniä kertoja, niistin ja pyyhin vuotavia silmiäni. Kunnes tulin turvaan sisälle.

 

Perjantain apteekkikäynti sai todellakin miettimään, miksi siellä on töissä ihmisiä, jotka eivät saa palvella. Sehän on sama kuin menisi kauppaan ja saisi vain katsella tavaroita, eikä kassa saisi ottaa rahaa niistä. Tai kampaamossa sanottaisiin, että voin kyllä pestä, kuivata ja tehdä kampauksen, mutten saa tehdä permanenttia ja raitoja. Omituista, todellakin.

Tänään pää on kipeä. Ja silmiä särkee. Nenä vuotaa. Aarrgghh! Pitäisi mennä suihkuun, vaihtaa lakanat, pyykätä, silittää jne., muttei huvita.

Taidan tarttua kutimeeni ja katsoa taas yhden uuden jakson Syyttäjästä Yle Areenassa. Kunhan laitan taas kerran silmätippoja ja vedän nenäsuihkeen ja...

 

Mahtavaa maanantaita ja uutta alkanutta viikkoa!