Matteon poronkäristys

 

Otin 400 gr poronkäristyslihaa pehmenemään/sulamaan siksi aikaa, kun kuorin ja silppusin kaksi pientä sipulia ja kolme suurta valkosipulinkynttä uudessa leikkurissani. Palottelin sipulit ja laitoin silppuriin <-- klik.

 

 Se on tosi kätevä vekotin, vedetään narusta kääntämällä päälle taitettu kahva ulos.

Paistinpannulle loraus rypsiöljyä ja siihen vähän jähmeä lihaklöntti, jota sitten kääntelin lastan ja haarukan avulla, kunnes kaikki lihalastut irtosivat. Kaadoin myös sipulisilpun siihen kuullottumaan hiukaksi aikaa. Teflonpintaista pannua ei saa pitää vitosta kuumemmalla levyllä, ettei teflon irtoa. Eli nelonen ja vitonen ovat käytössä kuusinumeroisella levynsäätimellä. Uusista induktio- ja muista liesistä en tiedä. Mutta kuumimpia ei saa käyttää. Ja lastat ja muut työkalut puisia tai muovisia.

Kun lastut olivat paistuneet, kaadoin sen Matteon pataan, lisäsin Beef-lihafondin, kaksi pientä laakerinlehteä ja kuusi katajanmarjaa, jotka rusensin kädessäni. Voi myös rikkoa huhmareessa.

Sitten tein yhden virheen, koska en tiennyt miten Matteo käyttäytyy: Lisäsin 5 dl vettä. :o 

Sekoitin, että kaikki on varmasti sekaisin.

Kun käristys oli valmis, huomasin, että lientä oli liikaa. Eli seuraavalla kerralla laitan vain kolme desiä vettä. Liedellä tehdessä kun on tottunut siihen, että joutuu lisäämään vettä välilläkin, mutta Matteo on niin tiivis, ettei lientä haihdu ilmaan, kuten hellalla. 

Sitten töpseli seinään, valitaan Slow cook, Time 4:00 tuntia tai oman maun mukaan. Itse haluan kypsää ja hajoavaa käristystä. Seuraavaksi valitaan Temp Lo eli matala haudutus ja Start. 

Puoli tuntia ennen valmista käristystä kuorin ja paloittelin perunat vähään veteen, lisäsin vihannesfondin antamaan makua. Keitin perunat kypsiksi, lisäsin vähän maitoa keitinveden sekaan ja sähkövatkaimella tein muusin. 

Muusin tekeytyessä katoin pöydän, taittelin lautasliinan, sytytin tuoksutuikun. Laitoin lisukkeet lautasen reunalle eli punajuuret, maustekurkut, kurpitsarelishin ja puolukkahillon. 

 

Viinilasiin (minulle ei ole väliä, onko kyseessä puna- vai valkoviinilasi, tai vaikka konjakkilasi tai pikari, kunhan on kaunis!, joten älkää arvostelko liiaksi, kiitos!) kaadoin karpalomehua.

Ja sitten syömään. Tietämättömille tiedoksi: Matteo on tämä. <--klik

P.S. Tämä on yhdelle hengelle sopiva 1,5 litrainen. Niitä saa yli kuusilitraisenakin.