Klo 11:01--> Noinhan se Irwin aikoinaan lauloi.
Kun luin Marjatan K-kuvista, tulivat omatkin keskikouluaikani mieleen.
Etsin tietoa netistä, milloin siitä kasvien keräämisestä luovuttiin, ja löysin Yle Areenasta tämän jutun.
Oma kasvioni oli vihreä ja iso. Se solmittiin oikeasta reunastaan vaaleanruskeilla, kengännauhamaisilla nauhoilla kiinni. En ole varma, mutta minusta tuntuu, että ne sivut oli rei´itetty ja ne taas solmittiin samanmoisilla nauhoilla vasemmassa reunassa.
Marjatalla näkyi montakin kuivattua, samaa kasvia yhdellä sivulla. Meidän piti kerätä ja prässätä vain yksi, mutta myös juuriston piti olla mukana.
Kasvio on nyt mökilläni. Siitä on kyllä jossain valokuvakansioissani kuva, mutten löytänyt tähän hätään.
Mutta löysin kaikkea muuta, jotka kuvasin yhden muuton aikana vuonna 2012. :) Kuvat eivät ole kronologisessa järjestyksessä, kun en jaksa niitä sellaiseen laittaa.
Tässä on osa vanhimmista koulukirjoistani. Käytössä kuluneet ja kärsineet, kun pikkusisaruksetkin ovat niitä "lukeneet".
Yhden kirjan kansien välistä löytyi tämä kokelema. Kenties olen kätkenyt ne pois pienempien silmiltä päällyspaperin ja kirjankannen väliin.
Oi! Tätä kansiota rakastin! Se oli minulla ensin keskikoulussa, sitten pikkukokkikurssilla sekä emäntäkoulussa ja siinä ovat parhaat reseptini niiltä ajoilta.
Yhä ihmettelen, miten pystyimme/jouduimme opiskelemaan jo keskikoulussa tuollaisia aineita kuin algebra ja geometria. Tuo kartasto oli kiva. Mahtui pieneen tilaan ja sivut aukesivat isoiksi.
Tällaisen kasan olin säästänyt keskikoulun vihkoja. Taisin jättää vain ainevihkot talteen, muut laitoin silppurin läpi. :) Päällimmäisenä ovat keskikoulun piirustustuntien tuotokset. Niistä monikaan ei ollut niin hyvä, että olisin säästänyt.
Voi kuinka ihania ovat päällyspaperit olleetkaan siihen aikaan! ♥
Koululaiskortteja löysin aika nivaskan. Ne ovat nyt kansioissa.
Nämä ovat muistoja toukokuulta 1970,
kun oltiin luokkaretkellä. Muutama pääsylippukin oli siellä, ja Porvoosta matkamuistoksi ostamani Fauni-peikko.
Minun kaappini ovi täyttyi Johnnyn ja Salomonin kuvista. Salomonilta sain myöhemmin valokuvankin omistuskirjoituksella.
Haa, vieläkö muistatte Radion Nallekerhoa? Minäkin olin sen jäsen.
Ripille pääsin leirin jälkeen 14.06.1970 Kielon päivänä. Muistan sen hyvin. Minulla oli vasikkakin, jonka nimi oli Kielo. Ilmatar oli toinen ja siitä kehittyi (minunlaiseni) omapäinen lehmä, joka hyppi aitojen yli. Se(kään) ei halunnut noudattaa tiukkoja, ja sen mielestä epäoikeudenmukaisia, sääntöjä. ;)
Muistan, että minulla oli myös tällaisista purukumipakkausten kuvista oma
vihkonsa. Teippasin ne yläosastaan vihkoon, että pystyin lukemaan toisen puolen. Nämä ovat ns. ylimääräisiä.
Jostain kirjojen välistä putkahti ilmoille arkki kiiltokuviakin.
Näitä kortteja odotin aina innoissani. Noissa vain oli sitä jotakin, joka oli minusta kertakaikkisen ihanaa. Luulisin, että nuo mekot sen tekivät. Ja värit. Löysin vain kolme tämän sarjan korttia....
Nämäkin ovat sieltä kultaiselta 60-luvulta. Oi niitä aikoja!
Kultapossukerhon lehdetkin olivat vielä tallessa. Ja muutama sieltä saatu kortti.
Näköjään jossain vaiheessa purukumikorttien taakse ovat
ilmestyneet laulujen tekstit. En oikein muista. Kas, kun en koskaan ole tykännyt purukumien jauhamisesta. Minua alkaa oksettaa heti, kun maku loppuu. Eli melko pian.
Tässä on ensimmäinen pankkikirjani. :)
Kyläkoulun opettaja piti pyhäkoulua ja yhdessä vihkossa olivat ne kortit, joita silloin jaettiin.
Sellainen nostalgiapläjäys.:)
En kestä; miten olet tullut säästäneeksi nuo kaikki ihanuudet! Minulla ei ole mitään tuollaisia enää tallessa. Olen näköjään aloittanut konmarituksen jo ennen kuin sitä oli olemassakaan :))
VastaaPoistaVoi jestas, mitä ihanuuksia sinulla on tallessa! Wau!
VastaaPoistaOlet tosiaan upeasti säästänyt ja tallentanut muistosi. Kiitos ihanasta katsauksesta.
VastaaPoistaPaljon oli tuttua juttua; herbaariota minäkin keräsin ja muistaakseni sen kansi oli myös vihreä. Kasvien nimistä piti opettaja sitten kuulustelun. En muista montako kasvia piti olla, mutta onneksi muu perhe auttoi niiden keräämisessä, oli se aika vaativa homma niin nuorelle.
Kuuluin myös Postipankin Kultapossukerhoon. Kun minulle tuli sikotauti, niin vanhempi siskoni uskotteli minulle, että sain sen, koska kuuluin Kultapossukerhoon. Kerhoa ei varmaan enää ole, eikä sikotautiakaan, kun nykylapset on rokotettu sitä vastaan.
Hyvänen aika sentään, miten upeaa, että sinulla tällaista kaikkea tallessa. Niitä katsellessa/selaillessa aika vierähtää siivillä, kun uppoaa muistoihinsa. Kasvia olen kerännyt -60-luvulla ja siitä lähtien innostukseni kasveihin on säilynyt. yksi syy siihen on ollut varmaankin pidetty bilsan opettaja. Myöhemmin kymmenen vuotta sitten avustin ja innostin pojanpoikiani kasvien keräämisessä.
VastaaPoistaLapsena keräilin kahvipapujen paketeista pahvikuvia, tulitikkuaskeista irroitin kuvat ja liimasin omaan kuvavihkooni. Kaikki jo hävinneetmuutaman muuton hulinoissa. harmittelen myös kirjeenvaihtoni hävittämistä. Pitkään säilyi ensimmäinen tilinauhani vuodelta -62.
Hieno postaus. Tuli mieleen monenlaista kaukaa takaapäin.
Tuttuja asioita sinulla. Purukumikuvia filmitähdistä minulla on vielä paksu nippu. Niillä tuli leikittyä ja tehtyä nais-miespareja. Iskelmälaulajista löytyy vielä muutama kuva, samoin Beatles-yhtyeestä. Kortitkin ovat tutunoloisia ja koulukirjojen kannet. Ainakin 2 noista kuvassa olevista minulla muistaakseni oli. Nostalgiaa tuli todella mieleen ja sitä 50-60 luvun lapsuusaikaa!
VastaaPoista