Kaikkea kummaa

 

Klo 16:59-->  Jotain kummaa täällä Bloggerissa tapahtuu, kun ei saa asetusten muokkauksia toimimaan ja äsken sain monta kertaa yrittää päästäkseni tekemään tätä postausta. Tuli vain teksti, ettei uutta postausta voi luoda. 

Yritin mennä partsille täyttämään ristikoita, mutta oli liian kuumaa. Ollut jo monta päivää. Vasta iltakahdeksalta pystyy istumaan siellä.

On tämäkin syyskuu!

Kudoin vähän aikaa, mutta sitten päätin tehdä keittiön ikkunaan uuden koristeen muotoonleikatuista vaneri- ja huopalehdistä ja muista syyskuvioista. Siihen käytin neljää lankaa, jotka virkkasin ketjusilmukoiksi ja sopivin välimatkoin virkkasin ne kiinni. Kunhan se syksy oikeasti tulee, laitan sen keittiön ikkunaan leppäkerttujen sijaan.

Lehdissä on viime aikoina kirjoitettu uusimmasta lasten hullutuksesta, therianista. Olen täysin samaa mieltä Penttalan kanssa, että tuossa tarvitaan ammattilaisapua, sillä se ei ole normaalia käytöstä. Ja jos vielä teini-ikäinen alkaa leikkiä tuota täyspäiväisesti... Jotain on silloin kyllä pahasti pielessä nuoren ihmisen mielessä. Onhan niitä kaiken maailman turrejakin olemassa aikuisissa, mutta lienevät kaikki mielenterveydeltään niin ja näin. Kukaan normaalijärkinen aikuinen ei tuollaista leiki. Naamiaiset ovat asia erikseen.

Ja jos kummastellaan Pisa-tulosten laskemista, syy on auktoriteettiuden puutteesta. Opettajia ei kunnioiteta, käytöstavoista ei ole tietoakaan, mutta suurin syy löytyy vanhemmista, jotka eivät osaa enää kasvattaa lapsiaan. Lapsi pyörittää liian montaa perhettä, eivätkä vanhemmat. Tottahan siinä lapsi hämmentyy ja muuttuu pikkuaikuiseksi, jopa kiusaajaksi. Lasten pitää saada olla lapsia, heillä pitää olla rajat ja rakkautta. 

Joku viisas on sanonut, että rakasta lastasi eniten silloin, kun hän sitä vähiten ansaitsisi.

Yksinhuoltajana sain usein kuulla siitä, että mitähän Sinunkin lapsistasi tulee, kun heillä ei ole miehen mallia tai toista aikuista taloudessa. Jotkut pitivät minua liian ankarana, toiset liian lepsuna. Mutta heti ekan syntyessä sanoin, että kasvatan lapseni maalaisjärjellä, enkä lue yhtään opasta tai tottele neuvolan järjettömiä ohjeita. Siihen aikaanhan vauvoja sai syöttää kolmen tunnin välein, mutta sanoin, että syötän tasan just silloin, kun vauvalla on nälkä. :) Lapseni ovat saaneet hellyyttä, rakkautta, läheisyyttä, huolenpitoa, rajoja, ja vastuuta sopivasti iän mukaan.

Ihan mukavia ja kunnollisia aikuisiahan noista kaikista on tullut. ♥♥♥♥

 

Mutta nyt suuntaan partsille istumaan. Eilen meni suuria lintuauroja korkealla taivaalla. Mitähän tänä iltana näkyy ja kuuluu?

Viettäkää ihana ilta!