Pieniä puuhia ja päiväunia

Klo 16:49-->  Se on sitten toinen päivä sadetta aamusta iltaan. Pohjoisessa taas on pakkasta ja lunta, meillä +14ºC.  

Alkuviikko meni alikuntoisuudessa ja laiskotellen. Eilenkin oli vielä nuhaa ja vilutti. Siksi menin jo puoli yhdeksältä nukkumaan, kun väsytti. Tosin heräsin joskus kahden maissa ja nousin pariksi tunniksi ylös. Sitten taas nukkumaan ja vetelehdin sängyssä miltei kymmeneen.

Ei ole kunto vieläkään parhain, sillä nukuin jo tunnin päiväunetkin.

Maanantaina varasin ajan diabeteskontrolliin lääkärin pyynnöstä. En tosin tiennyt, että minulla oli (taas) muutaman vuoden tauon jälkeen todettu joulukuussa db2. 

Samana päivänä sain Sote-viestin, että kuulun siihen ryhmään, jolle seuraavaksi annetaan influenssa- ja koronarokotukset. Ja että keskiviikkona voin varata ajan netissä.

Niinpä heti puolenyön jälkeen suuntasin heidän ajanvaraussivustolleen ja saan rokotukset ensi viikon perjantaina.

Ennen db-kontrollia pitää myös mittailla verenpainetta aamuin illoin neljänä päivänä. Meinasin sen unohtaa, mutta eilen aloitin.

Joka kerta tk:een mennessä arvot ovat koholla, kun joutuu nousemaan karmean jyrkän mäen, että edes perille pääsee. Ja joka kerta alkavat puhua verenpainelääkkeistä, vaikka syy on astmaisen ihmisen ponnistelusta mäen päälle ja siitä, ettei ole aikaa levätä ennen vastaanottoa riittävän kauan.

Jaahas, uutisissa luki, että ensi vuonna lääkärinlausunto ajokorttia varten pitää hankkia yksityiseltä puolelta. Aion vaatia itselleni sen näillä samoilla käynneillä. Tosin olen miettinyt, mitä teen koko kortilla, kun en pääse autoakaan ajamaan. Kun ei ole autoon varaa. Ehkä vien ajokortin poliisilaitokselle ja sanon, että siinä on, pitäkää tunkkinne!

Olen parina päivänä yrittänyt kuunnella Yle Radio Suomen ohjelmia, mutta en kestä. Kyllä Yle saakin säästää! Ensin voisi poistaa studiosta sen toisen kaverin, joka tuntuu joka välissä olevan mukana. Yksi ihminen kyllä pystyy juontamaan, kertomaan levyjen nimet ja esittäjät ja soittamaan haastattelut yms. Välillä kun noilla menee se keskinäiseksi väittelyksi/kinailuksi tms. Ja voisi ne juontajat laittaa esiintymiskursseille, joissa kerrotaan, miten puhutaan selvästi, änkyttämättä ja kunnolla! Molempina päivinä toinen sanoi joka väliin ööö,ööö.... ja toinen äää, äää... Meni hermot ja nyt ei soi mikään radio. Kuuntelen sadetta, joka soittaa ikkunoita ja ikkunalautoja.

Olen pari päivää mööpliseerannut pikkuhiljaa voinnin mukaan. Vaihdoin jatkettavan pöydän ja sivustavedettävän sängyn paikkoja seinän vierustalla. Oli tarkoitus laittaa telkku lattialle penkin päälle, mutta antennijohto ei riittänyt. Niinpä se on nyt pöydän kulmalla. Loppuosa on täynnä kukkia. Sängyn päällä on myös kukkia ja sen toiseen päähän tein partsilla olleista tyynyistä ja huovista istumapaikan. Alkoi olla jo liian kosteaa pitää niitä partsilla. Nahkapallin toin keinutuolin alle ja taitepöytä odottaa sijoituspaikkaansa. Ehkä laitan sille kukkia tai sitten käsitöitäni.

Tein myös radikaalin ratkaisun. Annan kaihtimien olla koko talven ajan kiinni (ei karkaa lämpö ulos, eikä tule viimat sisälle niin helposti). Laitoin kasvilampun ja jalkalampun valottamaan kukkia. Noin sain kaikki kukat ikkunan viereen, eikä tarvitse olla vapaata  kulkureittiä ikkunan luo avaamaan ja sulkemaan kaihtimia. Nostin tyyrian pois sängyn nurkasta ja laitoin sen lattialle siirrettävän telineen päälle ja samaan nurkkaan isojen kiinanruusujeni kanssa.

Partsilta hain ison kukkaruukun aluslautasineen ja kaivoin multaan kuopan yhdelle adoptoimalleni kasville. Sen ruukun kyljessä luki Cocos nucifera, muttei tuo ole kyllä kookospalmua nähnytkään! Ennemmin tuo on joku yucca terävine lehtineen. Nyt täytyy vain löytää joku tuki sille, ettei se kaadu muiden kukkien päälle. Sillä on pienet juuret ja se alkaa kumarrella heti, jos en muista kastella tarpeeksi. Suihkutan kukkiani lähes joka päivä, joten kyllä ne kosteutta saavat.

Telkkarin alta vapautunut tv-pöytä pitää vielä nostaa senkin päälle ja laittaa sille levysoittimet yms. Nyt se on tiellä tuossa makkarin oven lähellä. Otin jo joululevyt ja kasetit esille. Taidan alkaa kuunnella niitä, kun mikään radioasema ei nyt innosta. Ja kunhan vanhin levysoitin on paikallaan, voin kuunnella savikiekot läpi. Siellä on myös Jussi Björlingin laulama O, helga natt.

Joulu, tuo vuoden ihanin aika on kohta nurkan takana. Mainoksissa joulu jo näkyy ja kaupoissa tyhjennetään hyllyjä joulutavaroille. Kausivaloja on hyllymetreittäin, joulukalentereitakin näkyi. Itselläni on vain kuvakalenteri, kun suklaasta en välitä. En halua märkänäppyjä kroppaani. :)

Päivänä muutamana vaihdoin lakanat ja pyyhkeet, pyykkäsin ja sitä ennen leikkasin kynteni lyhyiksi. Alkoivat jo haitata normielämää. Eivätköhän ne taas adventtina ole pitkät.

Tänään telkku.com yllätti. Eikä hyvin. Ohjelmasuosikit näkyvät haalean vaaleanpunaisina haamuina. Missä ovat vihreä, punainen ja keltainen? Käytin niitä kaikkia. Vihreät ovat ohjelmasuosikkejani ja elokuvat, jotka haluan katsoa. Punaisella merkkasin ne katsotuiksi, etten katso toista kertaa samaa. Keltaisella merkkasin urheilut, jotka haluan katsoa ja dokkarit myös. Nyt kaikki ovat samanlaisia haamuja. Että pakko etsiä joku muu paikka. Grrrhhh! Aina kun jotain uusitaan, se tehdään huonompaan suuntaan.

Hupsis, tulipa taas pitkä sepustus. Paras lopettaa ajoissa.

Kotoista iltaa, kynttilänvaloa ja tunnelmaa!