Kortteja ja hakemuksia

Klo 21:50--> Olipahan taas päivä! Aamulla heräsin puoli kymmeneltä. Kun menin keittiöön ja yritin avata termospullon korkkia, kädet eivät toimineet sen vertaa, että olisin sen saanut auki. Siispä tänään ei ollut toivoakaan yrittää tehdä mitään sellaista, jossa voisin jotain pudottaa.

Aloin katsella La Promesaa, mutta meni mielenkiinto siihen, kun viime viikolla luin, kuinka Jana kuolee naimisiin mentyään ja raskaana ollessaan. Cruzia epäillään. Yks hailee, en katso enää, kun päähenkilöt poistuvat. Olen katsonut taas Vera Stanhopea. On se sentään parempaa viihdettä.

 

Iltapäivällä etsin tietoa Kelan aukiolosta, kun en saanut tietoja lähetettyä netin kautta. Kello oli puoli kaksi ja netissä luki, että toimisto on avoinna vain maanantaisin ja torstaisin klo 12-15:30. Netin kautta ei aikaa voi varata, joten tuli kiire printata kaikki tiedot ja kiiruhtaa toimistolle. 

Ei onneksi ollut ruuhkaa, vain yksi ennen minua. Menin kopperoon naishenkilön luo ja hän halusi kokeilla, onko ohjelmassa joku bugi ja täytti hakemukseni netissä. Jossain vaiheessa hän katsoi minua pitkään ja sitten sanoi, että hän alkoi epäillä täyttävänsä väärää lomaketta. Hän kun täytti eläkkeensaajan asumistukihakemusta, johon olin vastauksen Kelalta saanut ja kun minä olen niin nuorennäköinen, että voinko vielä olla eläkkeelläkään. Sanoi sitten katsoneensa ikätietojani ja päivitteli vieläkin, että olen niin nuorekas. Päiväni pelastus! No, aika usein minua luullaan ikäistäni nuoremmaksi, joten olen siihen tottunut. Mutta on se mukavaa, kun joku sanoo sen ääneen. ;) Hakemusten käsittelyaika on yli 70 vrk, joten saan päätöksen osakseni osuvista roposista joskus kesäkuun puolivälin tienoilla.

 

Kävin kotona vaihtamassa olkalaukun reppuun, vein postilaatikkoon nipun kortteja ja kävelin lähikauppaan. En ole aktiivisena postcrossingissa, mutta voin silti lähettää kortteja muutaman silloin tällöin. 

Kotona sitten tyhjensin repun ja kassin ja lähdin viemään roskia. Sieltä tultua vaihdoin kotimekkoon, otin mukillisen teetä ja istahdin parvekkeelle sitä juomaan. Aurinko oli onneksi jo mennyt sivummalle, eikä porottanut päin pläsiä. Sai istua rauhassa. 

En huomannut ostaa mitään hyvää kaupasta, joten tein uudelleen vaniljapuusteja pöhöttimellä, keitin kupillisen kahvia ja nautin ne. 

 Viikon päästä haen avaimet uuteen kotiin. Vasta sitten voin suunnitella, mitä mihinkin huoneeseen tulee. Onneksi eilen selvisi, että nuorimmainen tulee pääsiäisenä luokseni ja saamme yhdessä kannettua ne neljä raskainta huonekalua.

Saan myös lainattua jonkunlaista ilmapatjaa vanhimmalta, joten ei tarvitse ihan heti investoida vierashuoneen parisänkyyn.

Ihme kyllä, nyt alkoi väsyttää. Ehkä pääsen ihmisten ajoissa nukkumaan. Viime yönä meni kait puoli kolmeen.... En vain turhaan halua mitään melatoniinia ottaa, kun ei tällä viikolla ole pakollisia aikaisia ylösnousuja. Herään sitten, kun herään ja senkin hitaasti pitemmän kaavan mukaan.:)

 

Toivotan makoisia unia!