Palmusunnuntaina

Klo 09:00--> Sunnuntaihuomenta! Aurinko paistaa, eikä vettä sada, taitaa tulla kevät... Tänään luvataan +13ºC ja vau!, keskiviikkona jo +19ºC. Siitepölykausi alkaa kunnolla, mutta onneksi on jo lääkitys päällä. Tosin eilenkin pakettia Postin lokerikosta hakiessani huomasin, että silmät vuotavat ja nenä valuu. ;( Sitä ne allergiat saavat aikaan.

Niin, hain sen paketin, satiinilakanan, ja pesinkin jo. Tänään silitän sen tuolla vanhassa asunnossa ja tuon tänne uuteen odottamaan sänkyä.

Eilen pesin keittiön ja eteisen lattiat parkettipesulla sekä keittiön ja olohuoneen ikkunat pielineen ja seinätkin yläpuolelta. Lattiat pesen kiillottavalla aloe vera-Tolulla, kun kaikki tavarat on tuotu pois tänne uuteen kotiin. Mutta se on vasta viimeinen työ. Makuuhuone on kokonaan tyhjentämättä ja vaatehuonekin tyhjennetty vasta puoliksi. Hommia riittää.

 

Parvekkeella on nyt istumapaikka, pieni pöytä, iso kukkaruukku, jossa orvokit kukkivat yhä enemmän, ja nurkassa kasa lankalaatikoita. :))))) Saa nähdä, millaisia inspishetkiä tulen siellä kokemaan ja mitä saan kesän aikana aikaan niistä langoista. Voi olla, että lisää sukkia, sukkia, sukkia... Pian hukun niihin, mutta pakko sormia voimisteluttaa, ettei nivelrikko ala tuntua käsissä.

Selkään sattuu eniten päivän päätyttyä ja jalat ovat väsyneet. Mutta joku päivä menen parvekkeelle istumaan ja lukemaan lehtiä sekä liotan jalkojani jalkakylvyssä. Helpottaa jo pelkkä ajatus. En olekaan pitkään aikaan ehtinyt pitää omaa spa-päivää. 

Järjestelin äsken paikkoja keittiössä. Pitää lisätä kauppalistaan led-kynttilälamppu. Toin sen kristallivalaisimeni eilen tänne ja keittiö oli ainoa paikka, johon se sopi. Ainoa pistoke, jossa oli sopiva tappi. Nämä muiden huoneiden kattopistokkeet ovat tapittomia. No, eteiseen saan lisää valoa, kun tuon makuuhuoneen ison peilin sinne ja laitan valoketjun peilin ympärille. Sehän moninkertaistaa valon määrän.

 

Illalla kuivausrummun kuivatessa pyykkejä, piirsin hologrammitarrapaperiin kaksi avaimen kuvaa ja liimasin ne tänne välioveen. Muistan paremmin lähtiessäni tarkistaa, että avaimet ovat mukana.

Kun kävin suihkussa, harmittelin, että yhä joudun pitämään pitkähihaisia puseroita. Minä kun saan niin helposti mustelmia. Nyt käsivarret, reisien yläosa ja mahakin ovat niitä täynnä. Kun kannan laatikoita, niiden kulmat painavat jälkensä minuun, tai sitten käsi jää johonkin väliin tai sitten vain yksinkertaisesti lyön käteni tai jalkani johonkin kulmaan, ovenpieleen tjms. Näytän siltä kuin joku olisi minut pahoinpidellyt. Tuo kosketusherkkyys on sukuvika. Äiti ja tyttäreni ovat samanlaisia. Sanonkin aina, että minua ei tarvitse kuin halata lujaa, niin olen jo mustelmilla. :)

 

Nyt on jatkettava laatikoiden kantoa, joten toivotan kaikille ihanaa ja aurinkoista palmusunnuntaita!