Klo 06:55--> Huomenia! Äsken paistoi aurinko niin kauniisti, että menin puoleksi tunniksi partsille istumaan ja ihailemaan taivasta. On sinne suora näkymä, kun ei enää ole käynnösristikoita ja lehtiseinämiä edessä. Vielä on kesää jäljellä ja tulossa 1,5 viikon ajan +18ºC - +20ºC joka päivä. Välillä sadettakin saadaan, muttei haittaa.
Nyt alkoi harmaantua taivas ja päivän sadetunti on nurkan takana.
Eilen seurasin koulun poikien urheilutuntia. Piti juosta kentän ympäri. Vain kolme juoksi, muutama hölkkäsi ja muut kävelivät tylsistyneen näköisinä hitaasti. Ei ole lasten kunto samanlainen kuin ennen, kun itse käveltiin ja pyöräiltiin kouluun ja vietettiin aikaa ulkona leikkien.
Mahtavatko nykylapset edes tietää, mitä on leikkiminen? Kaikki kulkevat känny kädessä kuin se olisi kasvattanut juuret käteen. Niin on aikuisillakin nykyään ja minusta se on naurettavan näköistä.
Kaikista kamalinta on se, että vanhemmat kulkevat lastensa kanssa, mutta seuraavat kännyään, eivätkä lapsiaan! Minusta se on suorastaan vastuutonta! Miten kännymaailma voi olla tärkeämpää kuin omat lapset????
Nykyään pitäisi olla koulutus ennen kuin pääsee vanhemmaksi. Lapsi on kaikkein tärkein joka tilanteessa, aina ja kaikkialla! Oman itsensäkin saa unohtaa 18 vuoden ajaksi, kun lasta kasvattaa. Ainakin, jos on ansainnut sellaisen arvonimen kuin äiti tai isä.
En ollut silmiäni uskoa, kun eilen luin lehdestä, että vanhemmat vaativat lääkärintodistusta kouluun, että lapset voisivat pitää kännyä mukanaan koko ajan. Mihin tämä maailma on mennyt?
Kyllä vanhemmat ovat vastuussa lastensa kasvatuksesta, vaikka nykyään se sysätään päiväkodille ja koululle. Vanhemmat ovat vastuussa myös siitä, että lapset ovat ulkona ja leikkivät. Välillä pitää olla ns. tylsää, että oppii käyttämään luovuuttaan ja keksimään jotain kivaa.
Minusta onkin ihanaa, että esimerkiksi ed. asuinkaupungissani oli luontopainotteinen päiväkoti. Siellä kuljettiin joka päivä metsässä, laavuilla, luontopoluilla yms. ja lapset oppivat sekä luontoasioita että käyttäytymistä siellä, ja leikkimään itsenäisesti.
Onneksi itse olen elänyt aikana, jolloin ulkona leikittiin, satoi tai paistoi, oli kesä tai talvi. Lapsillanikin oli ns. pihavaatteet, joita ei tarvinnut varoa. Hienosteluvaatteet olivat erikseen. Mutta jo silloin näin, että kaikilla ei ole niin. Kun lapset kasvoivat, vaatteet kävivät pieniksi ja lahjoitin niitä perhekodille. Omat lapseni saivat paljon sisareni ompelemia vaatteita ja olivat tottuneet siihen, että ne ovat yksilöllisiä ja erilaisia. Mutta perhekotiin ne eivät kelvanneet, kun ne eivät olleet muotimerkkejä. Lapset eivät kuulema huoli niitä, jolleivät ole tiettyä merkkiä. Pihavaatteita ei kelpuutettu ollenkaan. Millaisia hienostelijoita niistäkin lapsista kasvatettiin!
Merkkivaatteista minulle tulee aina mieleen se kerta, kun ostin pojalleni lilan värisen toppatakin alemyynnistä. Hän meni kouluun ja takaisin tullessaan kiukkuisena sanoi, ettei hän sitä takkia käytä enää, kun jollain oli ollut samanlainen. :)
Minulla on aina ollut sellainen "kyky", että kuin näen kankaan, näen mielessäni valmiin tuotteen. Siksi ostin kankaat, napit, vetoketjut yms. yhtenä pakettina ja lähetin siskolleni, joka ompeli niistä haluamiani vaatteita. Minulla oli tarkoituskin kasvattaa lapseni yksilöllisiksi ja pois merkki-ihannoinnista. Miksi pitäisi maksaa satasia farkuista, joiden takamuksessa on joku kuuluisa brändimerkki, kun samanlaisia sai kotimaiselta tehtaalta parilla kympillä? Ei se nahkaläpyskä niin arvokas ole!
Mutta nyt lähden keittämään aamuteetä.
Loistavaa keskiviikkoa kaikille!
Siitä se taas päivä lähti käyntiin! Täällä odotellaan, kirkastuuko, vai jääkö pilviseksi.
VastaaPoistaNykyään on niin moni asia netissä ja työt tehty kännykällä toteutettaviksi. Siinä se känny ikään kuin unohtuu käteen sittenkin, kun ei enää ole tarvetta. Muistan isän aikoinaan tarttuneen herkästi kalliiseen tietosanakirjasarjaan, kun jotain asiaa piti selvittää. Nykyään kaikki löytyy netistä.
Yhteiskunta on muutenkin tehty toimimaan netissä, kun kaikki palvelut ovat siellä. Netittömät jäävät kaiken ulkopuolelle, mikä on surullista. Palvelua on vaikea, jos ei ihan mahdotonta saada.
Kännykällä? Minulla on pöytätietokone asioiden hoitoon, kännyllä vain soitan, vastaan ja tekstaan. Muita äppejä siinä ei ole kuin Whatsapp, eikä muita tulekaan! Elämä on valintoja. Ei siihen kännyyn ole pakko ottaa mitään ylimääräistä. Tosin nykyään ei enää tahdo edes löytää normaalia kännyä. Niihin on ympätty tietokone, kamera ja ties mitä. Ei niitä onneksi ole pakko käyttää. :)
PoistaOma äitini opetteli netin käytön 80-vuotislahjaksi saamallaan tietokoneella. Nyt hän on 94.
Että ei se käyttö ole iästäkään kiinni.
Totta on, että meitä pakotetaan käyttämään nettiä kaikessa, jopa viranomaisposteissa. En ole siihen ryhtynyt minäkään, enkä ryhdy, jollei ole pakko. Pankkiin tai vakuutusyhtiöönkään ei pääse kuin pari kertaa viikossa muutaman tunnin aikana ja ajan varaamalla. Onko se palvelua? Ja sitten pitää esim. pankille maksaa siitä, että itse palvelee itseään netissä. Pian varmaan joutuu maksamaan siitä, että käy kaupassa, valitsee tuotteensa ja joskus jopa maksaa ne itse itsepalvelukassalla. Jota en uskalla käyttää, kun pelkään tekeväni jotain väärin ja saavani hälytykset päälle. ;) Sitä paitsi, myyjien työt loppuvat, jollei kukaan asioi kassalla. Siksi käytän heidän palveluaan. Rp
Esim kotihoidossa kaikki asiakaskirjaukset tehdään 80prosenttisesti kännykällä. Sieltä luetaan myös päivän aikana edellisten käyntien tapahtumat. Ollaan yhteydessä omaisiin ja muihin palvelutahoihin. Katsotaan mihin mennä seuraavaksi ja mitä siellä tehdään ja miten sinne navigoidaan, selvitetään lääkeasioita Pharmacasta, napataan kuva esim haavasta lääkäriä varten jne. Lista taitaa olla loputon 😮💨Liian herkästi känny etsiytyy käteen myös vapaalla, ikään kuin tottumuksesta.
PoistaMinunkin ammattini loppui suurimmaksi osaksi internetin myötä, kuten monen muunkin, mutta onneksi olen eläkkeellä, eikä minun tarvitse muuttua liikkuvaksi atk-alustaksi. :)))) Rp
PoistaNiin, ja kun jonain päivänä netti menee tilttiin tai loppuu sabotaasin myötä, huomataan, että vanhassa vara parempi. Rp
PoistaKamalinta on se, että vanhemmat ovat nenä kännyssä kiinni, vaikka lapset ovat uimassa tai kiipeilevät leikkipuistossa korkealle. Ei sen puoleen itsekin olen facessa ihan liikaa, mutta yritän säännöstellä someaikaa. Säännöstely on lapsillekin hyvä. Ainakin Mimosasta on hyvä, että känny ei ole koulussa koko aikaa esillä.
VastaaPoista