Klo 17:45--> Yritän päästä normaalimpaan rytmiin täällä blogistaniassakin nyt, kun ilmat ovat normalisoituneet, eikä koko ajan tarvitse vain olla ja maata jalat taivasta kohti. Toki vieläkin iltaisin jalat turpoavat, mutta nyt haaveilen jo kävelylenkeistä ja restoraattorin polkemisestakin.
Kaksinkertaistettu diureettiannostus saa juoksemaan pissalla tunnin välein, mutta minua se ei haittaa. Minulle on tärkeämpää saada turvotusta pois ja nyt onkin lähes neljä kiloa nestettä haihtunut. Ja kun lähden kaupungille, jätän aamun pillerit ottamatta ja otan ne vasta kotiuduttuani. Silloin onnistun käymään asioilla ilman, että pitäisi koko ajan tarkistaa vessojen sijainti.
Jalat saa jo taipumaan polvista, joten pikkuhiljaa neste poistuu. Iho jää kuopalle enää puolivälistä pohjetta.
Tänään lähdin jo ennen kymmentä kävelemään ♪..tuonne taakse metsämaan...♫ Koska aamulla eteisen lattialla odotti 90 euron lasku hammashoitajalta, jätin Puuilon, Tokmannin ja Jyskin pois laskuista. Kävin vain Powerilla ostamassa vastamelukuulokkeet.
Sieltä kävelin Prismaan ja ostin ristikkolehden sekä silmiin osuneen kirjojuoru Pink Paradisen. Oli niin ihanan värinen, että oli pakko.:) Alunperin etsin syysastereita, mutta kesäpiha oli jo suljettu.
Kävelin kotiin, otin reppuni ja ostoslistan ja lähdin lähikauppaan B. Siellä kului varmaan 1,5 tuntia, kun tutkin hyllyvälikköjä. Ekana on aina vastassa vaatteet ja koristeet. Listallani olikin tekokukkia ja niitä sain ale-hintaan. Olisi siellä ollut kesämekkojakin -30%, mutta tässä kuussa ei enää mitään ylimääräistä osteta.
Kun olin pesuainevälikössä ja hyllyt notkuivat sen miljoonaa sorttia, teki mieli avata muutamakin puteli ja haistaa, miltä ne pesunesteet ja huuhteluaineet tuoksuvat, mutta ilmeisesti meidät pakotetaan ostamaan sika säkissä. Siellä ei ole tuoksunäytteitä. Minusta se on väärin, ettei saa etukäteen tietää, minkä hajuisia vaatteista pyykkikoneessa tulee. Siksipä on pakko ostaa sitä, johon on vuosien kuluessa tottunut, eikä voi koettaa uusia tuoksuja. Kerran erehdyin ostamaan jotain uutta ja muistan ikuisesti sen kammottavan hajun, joka niissä vaatteissa pesun jälkeen oli.
Mutta nyt löysin pitkästä aikaa ruusun- ja vaniljantuoksuisia roskapusseja. Jippii! Hiusvärikin odottaa seuraavaa värjäyskertaa. Lisäksi varastossa on erituoksuisia wc-kukkia. Vaikka luontaistuotehylly oli varmaan 20 metriä pitkä, en sieltä löytänyt ihan tavallisia kalkkitabletteja. Kun en ymmärtänyt, minkä nimikkeen alle ne kuuluisivat.
Paperiosastolta löysin lähettäjän osoitetarroja. Oikeastaan ne olivat jotain kouluvihkojen nimitarroja, mutta mikä estää niitä toiseen tarkoitukseen käyttämästä? Minä nyt ainakin haluan niiden olevan nättejä ja bling-blingisiä. ;)
Seuraavaksi koukkasin elintarvikepuolelle. Siellä on yksi kylmähylly/allas punalappuisille, mutta sen edessä oli niin paljon porukkaa, etten jäänyt odottelemaan vuoroani. Hain suolakurkku- ja kurkkusalaattipurkit sekä omena-vaniljahillon ja kaarsin kassalle.
Kotona laitoin tavarat paikoilleen, otin munakennot mukaan ja kävin kalakaupasta ostamassa tuoreita munia, limpun, salaattia ja lohipiirakkapalasen. Sitten kahvi tippumaan, kuulokepaketti auki ja se latautumaan ja sitten piirakka mikroon ja nautiskelemaan.
Kuulokkeissa ei ollut mukana sanaakaan suomea. Yritin etsiä ohjeita netistä, mutta sielläkin manuaali oli vain englanniksi. Kääntäjän avulla sitten selvitin, miten toimia. Ekalla kerralla niiden täytyy latautua kahdeksan tuntia, mutta mitä sitten? Mitä teen sen jälkeen, kun olen parittanut kännyn sen kanssa? Miten vastaan, miten saan äänet kohdilleen? Täytyy varmaan soittaa eksälle sitten, kun kuulokkeissa on sininen valo ja niitä saa käyttää.
Tarkoitus on käyttää kuulokkeita samalla, kun tekee kotihommia tai on kävelyllä. Koska ne ovat vastamelukuulokkeet, pystyn kuulemaan toisen äänen missä vain. Nyt en ole voinut ottaa kännyä mukaan kotoa ulos lähtiessäni, kun en kuulisi mitään katumelussa. En kuulisi edes sen soivan. En siltikään ota kännyä mukaan kauppa- tai asiointireissuille. Vain "huvireissuille".
Odotan mielenkiinnolla, miten homma toimii.
Koska jalkoja särki, menin sängyn päälle kuuntelemaan radiota. Nukahdin, tietty. Vieläkin niitä särkee, joten otan kohta lääkettä. Oikea polvi vihottelee, kun se jotenkin niksahti pari päivää sitten. Aina välillä se jää lukkoon. Sitä on tapahtunut silloin tällöin jo vuosia.
Meillä vaihtui huoltoyhtiö kesäkuun alussa, eikä tämä uusi tee hommia kuin kerran tai kaksi viikossa. Piha on täynnä roskia ja sepeliä, kun nuoriso lähtee parkkialueelta sutien. Ja kun meikäläinen astuu huolimattomasti tai huomaamatta jonkun kivenmurikan päälle, käy juuri noin. Naapurin kanssa kesäkuumilla kastelimme pääoven edessä olevia kukkiakin, kun helteillä ei riittänyt kerran viikossa käynti ja kastelu. Naapurirapun edessä kukaan ei niin tehnyt ja siellä kukat ovat jo kuolleet.
Nyt lähden suunnittelemaan huomisen töitä, siivoan keittiön, vaihdan pöytäliinat, ihailen pinkkiä juorua amppelissaan ikkunalla ja odotan sinistä valoa syttyväksi kuulokkeisiin, että pääsen kokeilemaan niitä.
Aurinkoista iltaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos viestistäsi! Kivaa, kun pistäydyit luonani virtuaalisesti. :)