Pakkaspäivänä

 

Klo 10:12--> Kun eilen aloin täyttää kahden viikon dosettiani, huomasin yhden lääkkeen loppuvan saman tien. Vain eilisen pilleri oli enää jäljellä "moniteholääkkeestäni", jonka sydänpolilta viime syksynä sain.

Ei auttanut muu kuin pukeutua, muuntautua ihmisiksi eli piirtää silmät päähän jne., ja lähteä kohti apteekkia. 

Parin päivän höttölumi oli jäätynyt jalkakäytävien pintaan ja suojatiet olivat kuin peiliä, mutta hitaasti ja varovasti kävellen pääsin perille.

 

Pysähdyin matkan varrella erään puiston reunaan katsomaan jääpuistossa luistelevia lapsia ja kahvilankin valot loistivat kutsuvasti, mutta päätin juoda teet ihan vain kotona.

Apteekista kävelin Saleen ostamaan pussillisen veriappelsiineja, että saan tehdä uudestaan appelsiinikiisseliä. Se oli niin hyvää.

Sitten kotinurkilla astuin sisään kukkakaupan kosteaan lämpöön. Ei ollut yhtään paavalinkukkaa tarjolla, enkä vaaleanpunaista kloksiiniakaan ottanut. Teetin siis kimpun kahdesta keltaisesta neilikasta, valkoisesta freesiasta, vaaleanvihreästä elefanttiheinästä ja eukalyptuksen oksista. Tuolla se nyt tuoksuu baaripöydälläni keittiössä.

 

Kiinanruusut näyttävät lykkäävän uusia lehtiä ahkerasti jokaisesta leikatusta kohdastaan.  Tänään en samettiverhoja avaa, vaikka aurinko voi pari tuntia ikkunoista kurkkiakin, sillä muutoin lämpö voi karata. Mutta ovat nuo kukat tykänneet luonnonvalosta aina, kun sitä ovat saaneet.

Orkideatkin ovat vielä hengissä, kumma kyllä. Yksi lehti toisesta on kellastumassa, mutta se voi olla jo niin vanha lehtiyksilö, että siksi haluaa pois. 

 

 Nyt on aika miettiä, mitä tänään tekisi vai tekisikö mitään. Palapeliä voisi koota, kirjaa lukea, kutoa jotain, tai sitten vain olla ja tuijottaa ulos ikkunasta kaupungin elämää.

Aurinkoista talvitiistaita!