Yhteenvetoja?

 

Klo 10:12--> Ihmettelen ihmisten ylenmääräistä halua tehdä kaikenlaisia yhteenvetoja edellisestä vuodesta vuodenvaihteessa. Samoin suunnitelmia seuraavalle vuodelle. 

Minun puutarhani on nykyisin parveke, jonne en aio ensi kesänä hankkia yhtäkään kukkaa. Yrttejä kasvatan omaan käyttöön. Ehkä. En siis suunnittele mitään uudistuksia tai tee listoja hankittavista taimista tai siemenistä. En jaksa. En välitä. Aion nauttia luonnonkukista ja puistoista, hautausmaista, tienvieristä. Katsella toisten blogeja ja nauttia silmilläni heidän kukistaan.

Mökillä en ole käynyt sitten kesän 2022, joten sen pihan kunnosta en tiedä. Ei siellä ainakaan tule koskaan olemaan nurmikkoa leikattavaksi tai ns. hoidettuja kukkapenkkejä. Mieluummin laitan kuoppaan risuja, lehtiä, sahanpurua, hylätyn muurahaispesän pohjia jms., ja kun ne ovat maatuneet, heitän päälle vähän multaa ja laitan siihen jonkun kasvin, joka sitten kasvaa tai ei kasva, menestyy tai ei, leviää tai ei. Mökillä kasvit saavat itse etsiä paikkansa, en aio niitä pakottaa.

 

Lapset sanovat minun asuvan viidakossa täällä kotonani. Vuoden aikana olen antanut pois monta kasvia naapurille ja vienyt biojätteisiin. Uusia olen saanut kaksi, roskiin menossa olleet orkideat, joita en ole, vielä ainakaan, saanut tapettua. Eli nyt minulla on vain 45 viherkasvia.

Nytkin istun ison kiinanruusun vieressä. Annoin sille ukaasin, että jollei se muutaman viikon aikana ala kukkia, sakset käyvät sen kimppuun. Kampaajani ainakin haluaa siitä pistokkaan. 

 

Koska en tykkää matkustaa, minulla ei ole listaa uusista bongatuista maista. Minulle riittää Suomi.♥ 

En myöskään ole listannut, montako kiloa lankaa olen kuluttanut tai mitä niistä olen tehnyt. Viime vuonna tuskin paljonkaan, kun puolet vuodesta sairastin sitä ja tätä, tuota ja vähän muutakin.

Noin 20 huivia, muutaman sukkaparin ja jotain pientä. En edes muista. Ja onko sillä väliäkään?!

Askartelua? Ne joulukortit alkuvuonna ja jouluiset sudit. Muutama kortti ja rasia.

 

En kävellyt vanhaan malliin ja syönyt kilometrejä, sairastelun vuoksi. En jaksanut ja voinut polkea 2.000 km vuoden aikana, kun ei ole polkupyörää täällä ja restoraattori jäi sivuosaan penikkataudin ja sydänvaivojen vuoksi.

Mutta me "syöpäläiset" emme anna periksi. Porskutamme eteenpäin vaikka kontaten, sillä olemme selviytyjiä! Meille on tärkeintä elää tänään ja nauttia siitä, että voimme herätä uuteen päivään. Siksi minun aamiaispöydässäni paloi tänäkin aamuna kynttilä sen merkiksi, että olen kiitollinen tästä päivästä. Siitä, että sain herätä tähän päivään, olla elossa. Olen jatkoajalla, mutten istu odottamassa kuolemaa.

Nyt voin nauttia hiljaisuudesta kaikkien niiden meluisten vuosikymmenten jälkeen, jolloin piti ajatella ensin muita. Nyt saan ajatella itseäni. Tehdä juuri sitä, mitä haluan juuri silloin, kun haluan. Minusta tämä nykyinen elämäni on luksusta.

 

En silti paheksu toisten listoja ja yhteenvetoja. Mutta joskus mietin, että miksi pitäisi etukäteen niin tarkoin kaikki suunnitella esim. puutarhaan. Annettaisiin kaikkien kukkien kukkia ja etsiä itse paikkansa. Minusta suorat rivit ja puunatut nurmikot ovat rumia. En ymmärrä hinkua tehdä pihasta vihreää samettia, jolla hädin tuskin uskaltaa ja saa kävellä. Tai miksi kaiken pitää olla suorassa rivissä kuin sotilaat, kun pyöreät kaaret ja mutkat tai iloisen värikäs kukkaniitty olisivat paljon kauniimmat.

Olen katsonut videoita jostain ulkomailta, joissa etsitään villiintyneitä pihoja ja sitten siistitään(?) ne. Kaikki kauniit kukat revitään roskalavalle ja jäljelle jää ruskealle mullalle kynitty piha, jolla ei ole yhtään mitään. Minusta ne villiintyneet pihat olisivat kauniimpia kuin nuo rumilukset. Istuttaisivat edes puita, pensaita ja kukkia tilalle!

 

Mutta makuja on monia ja omani on niistä yksi. Erilainen kuin muilla. Kannatan luonnollisuutta, en nypittyä nurmikkoa, jolta jokainen havunneulanenkin lakaistaan pois tai nypitään ylös pinseteillä. Tiedän sellaisiakin olevan. :)

 Mutta nyt lähden ottamaan vastaan tämän suunnittelemattoman päiväni omine omituisuuksineen.

 

Kuurankukkia ihaillen