Uusi viikko

 

Klo 09:37--> Taustalla soi Muistojen bulevardi. Keittiössä Classic hits. Kun vielä ei tule urheilua. :)

Perjantaina tuulettaessani huomasin pihalla "talonmiehen" auton. Olin juuri lopettanut ihmiseksi muuntautumiseni eli meikannut, kun ovikello soi. Ajattelin, että 1+1=2 ja edellisenä päivänä isännöitsijälle kirjoittamani maili on tuottanut tuloksia.

Oikeassa olin. Oven takana oli nuori mies ja nainen huoltoyhtiöstä. Sanoivat tulleensa tarkistamaan, mitä on vialla. Kerroin ekana pimeästä valosta tiskipöydän yllä. Mies meni eteisen sähkökaapille ja kohta asia oli korjattu ja valot palavat taas. 

Sitten laitoin teeveden kiehumaan näyttääkseni, kuinka kuumaksi hella tulee. Sen kiehumista odotellessa he katsoivat liesituuletinta, soittivat sille marraskuussa käyneelle miehelle ja ottivat kuvan siitä mallikyltistä, joka jonkun luukun takaa löytyi.

 

Nainen jäi "polttamaan" sormiansa hellan viereen, kun menin miehen kanssa kohti kylppäriä. Hän kokeili patteria siellä ja sanoi, että kyllä tämä on lämmin. Niinpä, muttei se lämmitä niin paljoa, että suihkussa tarkenisi käydä ilman, ettei ensin pese kuumalla suihkulla koko kylppäriä tai valuta lämmintä vettä koko ajan päälleen siellä ollessa. Ei taloudellista.

Ette ikinä arvaa, mikä oli vastaus! Ei sen patterin ole kuulema tarkoituskaan lämmittää kylppäriä?! Tuota... mitä varten ne patterit sitten oikein ovat???? Se ei minulle selvinnyt, mutta hän pyysi tekemään juuri niin kuin edellä kerroin eli valuttamaan vettä. Siis tuhlaamaan sitä. 

Ihmettelen vieläkin, mikä tarkoitus lämpöpatterilla on, jollei lämmittää huonetilaa.

 

No, menimme takaisin keittiöön. Nainen seisoi hellan vieressä ja katseli ulos. Sanoi, että sinulla on hienot maisemat täältä. Että hän voi kuvitella itsensäkin istumaan tuolilla juomassa kahvia ja katsomassa ulos.

Kokeili hellaa vähän väliä ja sanoi, että kyllä tämä on kuuma. Mies sanoi, ettei hän tiedä tuon mallisista helloista, kun ei heillä ole sellaista vanhaa mallia koskaan ollut kuin mummolassa. (Ja minä inhoan niitä keraamisia liesiä, tykkäisin eniten puuhellasta, mutta käy tämä mummomallikin.) 

Etsivät lieden tietoja. Nainen avasi uuniluukun ja sanoi, että kylläpä sinulla on puhdas uuni, ettei hänelläkään ole näin siistiä. Ottivat kuvan kyltistä. Lupasivat selvittää asiaa.

Myöhemmin mies soitti ja sanoi käyneensä kodinkoneliikkeessä selvittämässä kuumentuvan hellanpinnan asiaa. Se on kuulema normaalia näissä malleissa. Sanoin kyllä jo aiemmin, ettei minulla ole moista kuumentujaa ollut ja tämä on sentään jo 16. muuttoni. Että kokemusta helloista on. Eli kärsitään sitten ja vahditaan vieressä, kun jotain hellalla on. Pelkään, että vieressä oleva tiskipöydän puinen(?) välikansi syttyy palamaan.

Sanoi myös, että liesituulettimen varaosat on tilattu ja sähkömies soittaa, kun se tulee ja hän tulee sen vaihtamaan.

 

Itsekseni jäin ihmettelemään, mitkä varaosat. Kun liesituuletin on halki ja valo ei toimi. Koko se säädin on painunut sisään. Sellainen se oli jo tänne muuttaessani. Kaiken lisäksi se ei edes ole oikea liesituuletin. Se vain on koristeena hellan päällä ja peittää sen tavallisen ilmastointiräppänän, jollainen oli jo edellisessä asunnossa katonreunassa. Ilmastointi toimii neljä kertaa päivässä. Siihen aikaan, kun ihmiset yleensä tekevät ruokaa.

Ei tuosta paljon iloa ollut. :) Mutta nyt kahvimylly, kahvinkeitin ja koristevalot ovat tiskipöydän viereisellä työpöydällä ja Matteo pääsi Pöhöttimen viereen. 

Lisäksi löysin Vegan käyttöohjeet ja nyt osaan sulattaa ruuat oikein ja olisihan siinä näköjään grillikin. Vega (<-- klik) on kaunis, punainen mikroaaltouuni. 

 

Puoli kolmelta perjantaina tulivat paketitkin. Koko huusholli tuoksui niiden myötä. Sillä siellä oli kolme pakettia tuoksuvia tuikkuja. Olen niiiiin kaivannut keittiönpöydälle tuoksuvia kynttilöitä ja kun nuo tuikut olivat tarjouksessa, tilasin niitä. Nyt riittänevät kesään asti. 18 per paketti, vanilja, omena-kaneli ja magnolia. Eka omena-kanelintuoksuinen on jo melkein lopussa. Laitan tuikun palamaan aina, kun oleilen keittiössä. Ei sitä saa yksin jättääkään allaspalovaaran takia.

Mutta nyt on pitkäksi aikaa tuoksua tiedossa aamupalaa nauttiessa. Kaikki alkoi aikoinaan siitä, kun ostin eräästä hämeenlinnalaisesta liikkeestä joulun jälkeisestä alennusmyynnistä lähes 10 koria, joissa oli erilaisia kynttilöitä ja ihastuin lilanvärisiin antiikkikynttilöihin. Ne tuoksuivat freesialta. Vuosikausia sain niistä iloa.

Koreja lahjoitin eteenpäin täyttäen niitä milloin milläkin. Itselläni on vieläkin kaksi, joista toista käytin leipäkorina ja toisessa oli aikoinaan päivittäiskoruni. Ne kun oli päällystetty kankaalla ja koristeröyhelöllä, rusetilla jne.

 

Polvituki on niin tiukka, etten jaksa vetää sitä jalkaani. Pitäisi olla sellainen, jossa on tarranauhat tai joku muu viritelmä. Minun voimani eivät tuon käyttämiseen riitä.

Vanha rikkasetti pääsi partsille ja uusi vaaleansininen keittiöön.

Iso ja painava Honka-maljakko (<--klik) odottaa ekaa kukkasatsiaan. Ja se saa sitä odottaa vieläkin, sillä neilikka-freesiakimppu on vielä pari viikkoa voimissaan. 

Seitsemänpäivän kynsilakka on kokeilussa. Aika syvä luumunpunainen on väri ja katsotaan, kauanko se pysyy nättinä. Huultenrajauskyniä en ole vielä kokeillut, mutta ne ovat ennenkin käyttämääni merkkiä, joten en usko niiden huuliani vahingoittavan. Lumenea en ole koskaan kestänyt, vaikka se on muka tehty pohjoismaalaisille naisille.

Bambu-kauha ja puiset voiveitset on pesty, kuivattu ja laitettu laatikkoon odottamaan käyttöään. Samalla heitin kaksi huonoksi menneyttä voiveistä biojätteisiin. Puuta kun ovat ja maatuvat.

Osasta tulleista tavaroista en kerrokaan, kun ovat lahjoja yms. tavaraa.

 

Ei näy TLC, vaikka se mainitaan kaapelikanavanipussa. Ja Elisaan ei saa yhteyttä ilman, että soittaa, sitä en tee, tai liittymällä johonkin yhteisöön. Koko sivustolta ei löydy ihan tavallista sähköpostiosoitetta, johon voisi ottaa yhteyttä ja kysyä, miksei se näy. 

Jossain neuvottiin ottamaan töpseli ja antennijohto irti minuutiksi ja hakemaan uudestaan kanavat. Ei mitään hyötyä siitä neuvosta. Ei se näy. Nyt jää tohtorit Emma ja Sandra näkemättä. :) Heitä olen katsellut silloin tällöin iltaisin, kun ei muutakaan ajanvietettä ole ollut. 

90 päivää morsiamena tai Sisarvaimot eivät ole minun tyylisiäni. En ymmärrä niiden tarkoitusta ollenkaan. Ihan tylsiä ja tyhmiä ohjelmia, ja ihmisiäkin. Apua, mikä tauti! oli myös välillä mielenkiintoisia selviytymistarinoita täynnä, mutta joskus tekemällä tehtyjä osioita. Ja joskus niin kauheita, ettei pystynyt katsomaan.

 

Loppuviikosta pitäisi tulla 20 senttiä lunta. Toivotaan, että kerrankin ennuste pitäisi paikkansa! Ne kun tahtovat heitellä sinne tänne. Ensin luvataan ja sitten perutaan, sitten taas käännetään kelkkaa ja lunta tulee pyryttämällä ja kohta taas ei. Ota siitä selvää. Mutta ainakin sitä lunta tulee, vähän tai paljon. Sama se, kunhan tulee. Koululaisilla kun alkavat hiihtolomatkin. Tai sehän on nykyisin talviloma juuri sen takia, kun suurin osa eteläisestä Suomesta on lumetonta hiihtämiseen.

Toiset sukat ovat puikoilla. Tulee iloisen raidallista saajansa mukaan. Ne ekat lähtevät kohta postissa eteenpäin. 

 

Mutta nyt otan kutimeni esiin ja alan odottaa Elianin laskua joukkuekilpailussa.

Jännittävää olympiapäivää Teillekin!