Kallista on sairastaa

 

Klo 13:54--> Päiväunet pitää kuulema nukkua ennen kello 15:ttä, joten äkkiä naputtelen tämän ja painun pörröhuovan alle sängylleni.

Tosin ensin täytyy laittaa kipuvoidetta oikeaan polveen, sillä se äityi taas särkemään kävelyjen jälkeen. ;( 

Kymmeneltä olin jo tiputtanut postit lähtevien laatikkoon ja mennyt apteekkiin. Tämä on ollut kallis viikko. Taas meni melkein satanen. Astmalääkkeet ovat kalleimmat, kolesterolilääkkeet kolmeksi kuuksi maksoivat vain 6€ ja saman hintainen taitaa tyroksiinikin olla. Onneksi nyt ei tarvinnut muita lääkkeitä täydentää. 

Kumpikaan Emotionin/Prisman silmänympärysvoiteista ei sovi minulle. Aiheuttaa ihottumaa, joten ostin apteekista uuden.

 

Cittarissa kävelin siellä täällä ja katselin kevättä. Outlet-osastolla ei mitään mielenkiintoista. Tarvitsemaani lamppua ei ollut, mutta ostin valkoisen herätyskellon valolla, johon laitan kissankelloajan kesäksi. MM kun ei tykkää siitä, että olen aina oikeassa ajassa ja joskus menee sekaisin kellonaikojen kanssa. Nyt hän saa katsella aikaa ihan omasta ajannäyttäjästään makkarissa. ;)

Toivottavasti tuo hullutus viisareitten siirrosta jo vihdoin loppuu ja syksyllä normaaliaikaan palatessa saataisiin jäädä oikeaan aikaan. Minä en viisareita siirrä! Koskaan. Milloinkaan. Ikinä. Olen oikeassa ajassa. Aina. Ikuisesti.

Keittiöön ostin lehmuksenvihreän pikkupyyhkeen ja uusin wc-harjan.  Käytävän geelituoksuksi valitsin ruusun, tiskaukseen uudet talouskäsineet. Pirkka-lehti oli iloisen keltainen etusivultaan, joten se sujahti koriini. 

Kukkapuolelta otin mukaani kaksivärisen anopinhampaan. Se ei kait kasva isoksi anopinkielen tapaan. Siellä olisi nyt ollut niitä keltaisia orkideoja kolmea eri keltaisen sävyä, mutta kun ne ovat niin korkeita, etten olisi voinut sitä kotiin kuljettaa. Jouduin jättämään sinne. Ja tässä tuulessa se olisi katkennutkin.... Harmi.

Ruokapuolella en kaukana käynyt, vain pääsiäislimppu ja palvikinkkuviipaleita koriin ja kassaa kohti.

 

Lähdin kotiinpäin joenvartta pitkin, että näkisin, joko siellä on leskenlehtiä tai voikukkia kukkimassa. Mutta yhtäkkiä muistinkin, että piti käydä kirjakaupassa. Joten ylitin kadun ja menin kysymään vanhaa kunnon kirjelehtiötä. Valikoima oli pieni, mutta ostin sitten kauniita ruusu- ja pionikirjekuoria sekä Ateneumin von Wrightin Närhiä-kirjepakkauksen. Perhosia ei enää ollut ja ne kaksi muuta olivat lasten mallia. Ihan tavallista, koristeltua kirjelehtiötä ei ollut. Myyjä sanoi, että kirjeidenkirjoitus on tulossa uudelleen muotiin. Joten ehkä kevään mittaan valikoimakin paranee.

 

Polvea särkee enemmän kuin aikaisemmin. Johtuneeko siitäkin, että olen nyt polkenut restoraattoria puoli kilometriä iltaisin ja aion lisätä matkaa kilometriin seuraavina päivinä. Sitten puolitoista, kaksi jne. Aina pari päivää kerrallaan. Totutan jalat runsaampaan liikuntaan.

Ne pakettini tuodaankin jo huomenna. Eli päivystän taas puolestapäivästä kolmeen.

Mutta nyt menen voitelemaan Voltarenia polveen ja menen kauneusunilleni tuulen huminaa kuunnellen ja ehkä sadepisaratkin napsuvat ikkunaan soittaen unisäveltä. Mustarastas ei vielä laula, joten ikkunaa ei kannata raottaa sen takia. 

 

Ihanaa iltapäivää!