Kävelyä ja kukkia

 

Klo 19:34--> Tänään on silmilläkin ollut parempi päivä, kun en ole ollut liikaa ulkona. Muutama päivä sitten silmiä särki aamulla herättyä niin kovin, että menin sänkyyn takaisin kolmeksi tunniksi, kun tuntui, ettei kestä edes katsella mitään.

Ehkä se on aurinko, joka silmiä nyt kiusaa yhdessä siitepölyjen kanssa.

Aamupäivällä kävelin katsomaan uutta Postin systeemiä. Siellä on nyt itsepalvelu. Palvelutiski on avoinna vain pari tuntia päivässä. Kassoilta toki saa postimerkkejä.

Menin sitten Prismaan katsomaan, joko se tietty luomiväripaletti on tullut. Ei siellä mitään hyllyssä ollut! Pyysin kassaa kutsumaan jonkun paikalle. Nuori neitonen katsoi koneeltaan, että niitä on tullut kuusi kappaletta ja meni varastoon niitä etsimään. Puolisen tuntia odottelin ja sitten tuli vanhempi naisihminen ja kysyi, että sinullako se luomiväriongelma oli. Kerroin taas kerran saman tarinan. Ensin niitä tilattiin, sitten niitä oli tulossa, seuraavaksi niitä oli varastossa ja ne tulisivat muutamassa päivässä hyllyyn ja se aika meni jo, eikä niitä ole. Kuulema systeemi tekee joskus niin, että se kertoo tuotetta olevan varastossa tai tulossa, vaikkei niin ole. Uskottavaa??

No, otin kaksi kahden euron kynsilakkaa koriini ja menin katsomaan maidottomia maitoja. Löysin myyjän avulla Alpro Vanillan. 

Seuraavaksi etsin, ja kauan, Softlan huuhteluainetta. Ei ollut ihan loogisessa paikassa. Eikä sitä sinistä, jota etsin. Mutta otin oranssia vanilja-mandariinia. 

Kotiosastolta etsin ovikoukkua keittiön alakaappiin pyyheliinalle. Tietenkin se oli ylimmässä koukussa, jonne en yltänyt. Yritin hyllystä ottamallani laudeliinarullalla sitä ottaa lähemmäksi, muttei onnistunut. Niinpä menin pari askelta sivuun ja otin hyllystä löylykauhan, johon pudotin sen pakkauksen ja laitoin koriini sekä palautin kauhan paikoilleen. Oli siinä vartijoilla kameroissa katsomista, kun lyhyt ihminen yrittää onkia ylärivistä tavaraa. :)  Mutta sain kuin sainkin.

Kävelin kaupungilla, ihailin näyteikkunoita ja voikukkia katujen reunoilla. Minusta ne ovat ihania! ♥

Kävin Salessa katsomassa, onko siellä sitä Alpron tekomaitoa, että jos se on juotavaa, saisin lähempää kannettua sitä kotiin. Ei ollut kuin Aito Barista, Elovena ja Oatly. Nekin kait tekokermoja kaikki. Barista ainakin oli siedettävää. Muita en ole vielä avannut ja maistanut. Joku niistä oli vaahtoutuvaa.

Siellä ei ollut kuin vanhoja tulppaanikimppuja, joten kotimatkalla kävin kukkakaupassa ostamassa yhden vaaleanpunaisen ruusun ja kolme keltaista neilikkaa. Lykkäsin ne siihen pääsiäiskimppuuni valkoisten krysanteemien ja vihreiden joukkoon. Kun kerroin saaneeni ruusukimpun pääsiäiseksi ja sen kestäneen kaksi viikkoa, kukkakauppias sanoi sen olevan ihme. Että joku saa ne niin pitkään säilymään maljakossa.

 Vaihdan veden joka kolmas päivä ja laitan aina kolmanneksen virkisteestä joukkoon. Hän sanoikin, että ihmiset tekevät virheen siinä, kun kaatavat sen kaiken kerralla maljakkoon. On parempi laittaa liian vähän kuin liian paljon. Ja tietysti kukille pitää leikata uusi pinta aina vedenvaihdon aikana.

 

 Kotona sitten tyhjensin kassin ja aloin kantaa lehtiä, muovia, kartonkia, lasia, metallia ja biojätteitä ulos molokin kitaan ja jäteastioihin.

Se valkoinen joulukaktus, joka alkoi kukkia ja lykätä nuppuja, sai uuden kodin jostain. Kirjoitin kellarinoveen lapun, että ekaksi ehtivä sellaisen saa hakea mankelihuoneesta ja että ottaisi sen ilmoituksen pois ovesta, kun kukan hakee. Ei ollut tänään lappua enää ovessa.

Sivuikkunalla kukkii nyt oranssinpunainen kaktus. Se on varmaan alkuperältään äidiltäni saatu. Ei vain ole vuosiin kukkinut, kun on vaihtanut paikkaa kasvettuaan. Jossain vaiheessa jouduin sen jakamaan, kun liian isoksi kasvettuaan se katkesi. Otin siitä oksia ja juurrutin ne tuossa ruukussa. Tiedän, että siitä tulee ajan kuluessa iso möhkäle. Sen edellisessä ruukussa oli toisessa reunassa isohko kivi painona, ettei ruukku kellahda nurin ja muistan, kuinka muutossa pikkuveli kysyi, miksi olen ottanut kiven mukaan kotimaisemista. :) 

Valkoinen orkidea voi hyvin ja tuosta oranssinpunaisesta kaktuksesta voin joku päivä ottaa kuvia kukista. Niitä on vasta kolme auennut.

Isossa ruukussa, jossa on tyttäreltä adoptoidut kukat, kapealehtinen viirivehka alkaa kohta kukkia.

 

 MM aikoi heittää pois ison anopinkielensä, mutta kun hän nyt sitä oli katsonut, se oli kukkinut salaa ja kukatkin jo kuihtuneet. Sanoinkin, että se taitaa olla niin harvinaista, että voit nyt briljeerata sillä. Itse en edes tiennyt, että anopinkieli voisi kukkia.

Olen nykyisin mennyt nukkumaan jo kymmenen jälkeen, kun niin kovin väsyttää. Luulen, että syy on Heinixin. Mutta kun paketti on täysi ja vanhenee ensi kuussa, se on pakko syödä ensin ennen Histeciä.

Polvea särkee koko ajan. Pakko ottaa itseä niskasta ja vihdoin soittaa sinne omahoitajalle ja kysyä koetuloksista ja uusista labrakokeista yms. Ei vain huvittaisi... 

En ole tänäänkään ehtinyt katsoa hirvivaellusta. Se yhteenveto tulee niin myöhään, että olen nukkumassa siihen aikaan. 

 

Nyt toivotan hyvää iltaa ja yötä!