Mysteeripakettia avaamassa

 

Klo 19:52--> No niin, aletaanpa purkaa tätä päivää. Heräsin yöllä siihen, että vasen olka oli kipeä eli olin nukkunut liian korkealla tyynyn päällä. Sattui liikuttaa kättä, mutta etsin paremman asennon ja jatkoin unia puoli kahdeksaan asti.

Otin aamutabletit, söin aamupalan, laitoin kipuvoidetta, kiharsin hiukset, piirsin viivat kasvoihini, pukeuduin. Tein ostoslistan ja laitoin repun selkääni.

Hiljalleen kävelin Postia kohti. Minua aina inhottaa kulkea torin ohi, kun siellä on monta eri kohtaa, joissa ukkoköörit kokoontuvat juoruilemaan ja ihmisiä arvostelemaan. Mutta sitä kautta on lyhin matka Prismaan ja Postiin.

Kiersin koko liikekeskuksen löytääkseni ne lokerot, joissa pakettini olisi. Tietysti se oli alin lokero, johon piti kumartua. Laitoin paketin kestokassiin. Olin jo vilkaissut osoitetarraa ja huomannut, että osoitteeni oli päin prinkkalaa. Kerran ennenkin paketti on tullut sellaisella numerolla tätä katua, jossa on purettava liikekeskus eli numero 4. Ajattelin, että vain M. lähettää minulle postia, jossa asunnon numerosta puuttuu puolet eli on vain nelonen, kun pitäisi olla 41.

Seuraavaksi etsin ostoskärryt, etten joutuisi kantamaan reppua, kassia ja koria yhtaikaa. Ekana suunnistin kodinremonttitarvike-osastolle ja ostin ikkunatiivistettä. Keittiön ikkunan senttinen rako täytyy peittää ennen talvea.

 

Sitten mansikoita, omenoita, päärynöitä, kaksia viinirypäleitä. Viikunoita ja kirsikoita en löytänyt. Rosmariiniruukku, kaksi valkosipulipatonkia, puoli litraa kermaa. Appelsiinimarmeladia. Omenavaniljahilloa ei ollut.

Ohimennessäni nappasin kärryyn viisi syysaiheista postikorttia, kaksi lankakerää (hyi minua!) ja vielä ennen kassoja muovisen, kristallikuvioisen viinilasin sekä pinkin juomalasin omaksi ilokseni kattauksiin.

 

Kassan kautta kotimatkalle. Reppu on todella oiva keksintö! Ei tarvitse käsiä venyttää ainaisten muovikassien kantamiseen. Tosin, minulla on aina kaksi kestokassia mukanani. En edes muista, milloin olisin kassista joutunut maksamaan.

Kotona sitten laitoin kaiken kaappiin ja jääkaappiin ja aloin avata salaperäistä pakettia. Sieltä paljastui ensin lappu, jossa luki: Kiitos! Allekirjoituksena oli Mira. Viesti tuntui henkilökohtaiselta, mutten tunne kuin kaksi Miraa, eivätkä he kyllä minulle mitään lähettäisi. Seuraavaksi tuli lilavalkoruudullinen lahjapaperi rutistettuna ja pari tarra-arkkia. Sitten iso perhoskuvioinen lappu, jossa luki, että Kiitos, ihana! Tilauksesi pakkaaminen oli minulle tärkeää......jne.

Harmaanruskean pitkän rutistetun pakkauspaperin alta paljastui.....

 

joulukalenteri! Tutkin lappusia tarkemmin ja huomasin pienenpienet tekstit yläosassa. Siinä oli minun osoitetietoni ja A:n osoitetiedot laskutusosoitteena.♥ Ja kyllä kaikki osoitetietoni olivat siinä oikein. En tiedä, miksi niitä oli muutettu pakkauksen päälle. Kiitos, A.! Enpä ole tuollaista askartelukalenteria koskaan nähnytkään. 

Nyt täytyy alkaa odottaa joulukuun ekaa, että saa avata ensimmäisen paketin. Kun kannen avasi, ne näyttivät ihan pikkukirjoilta. Laitoin kannen kiinni, sillä joulusalaisuuksia ei kurkita! ;)

 

Menin vähäksi aikaa partsille lukemaan, mutta siellä oli liian kuumaa. Levittäydyin sängylleni asettamalla pörröpeittoni sopivaksi möykyksi kipeän olkapään alle ja nukuin kaksi tuntia. Pitää kerätä voimia valvomiseen, sillä nyt se taas alkaa, kuun ulvominen ja valvominen. ;( 

 

Joku oli potkaissut uudet kengät eteisen lattialle, joten otin niistä kuvan. Ihan minun väriseni. :)

Olkapää on vieläkin kipeä. Eilen kyllä jumppasin kaikenlaisia liikkeitä, mutta nyt pitää jumpata uudelleen, että kipu lähtee karkuun. 

Että sellainen jännitysnäytelmä oli tämä päiväni. Nyt menen juomaan teetä ja otan iltalääkkeet. Sitten luen päivän uutisia netistä, tarkistan sähköpostini ja etsin jotain katseltavaa yöksi. Samalla tietysti kudon. 

 

Joten mukavaa iltaa Teillekin! 

P.S. Jos tykkäätte ilotulituksista, kannattaa katsoa tämä video. Ilotulitus alkaa kohdasta 53 minuuttia.