Klo 09:58--> Tämän ja huomisen kun vielä kestää, niin sitten helpottaa. Siis helle.
Eilinen oli jo parempi päivä, kun oli vain +23ºC pahimmillaan. Saatoin olla koko päivän aamusta yöhön ulkona ja partsilla. Ihana tuuli vilvoitti ja oli enimmäkseen pilvistä.
Yön ajan sai olla mukavassa ristivedossa, kun keittiön ja olkkarin ikkunat sekä parvekkeen ovi olivat auki. Vielä nytkin makkarissa on ihanan viileää.
Muutama räystäspääskynenkin on saapunut kujertamaan ilokseni. Jotkut pääskyistä lentävät ihan läheltä parvekkeen laseja kuin tervehtiäkseen.
Nukkumaan mennessäni olo oli jotenkin omituinen. Luulin jo sydämen olevan sairas. Menin siis mittaamaan verenpaineeni, jota en olekaan aikoihin tehnyt, eikä se minusta huono ollut. Vai olisiko liian matala tuo toinen lukema? 130/45/61. Äsken oli 131/54/63.
Tässä tuli kirjoitustaukoa tähän postaukseen, kun känny soi kolme kertaa perätysten.
Jatketaan.
Huivin kutominen on pitkästyttävää, kun se suurenee joka kerroksella kaksi silmukkaa ja yksi kerros on jo pitkä kuin nälkävuosi. Tuntuu, ettei se lopu koskaan, eikä työ etene. :) Olen kait malttamaton.
Tyynynpäällisen osatkin ovat hiukan kesken ja niiden yhdistäminen on seuraava asia. Tyynyn olen jo löytänyt, joka joutuu sen sisälle ja parveketuolini pehmusteeksi. Se on entinen nukkumatyynyni, joka saa virttyneen tyynyliinan suojakseen ja sen päälle tulee tuo virkattu ja värikäs.
Noista tulee kuvia, kunhan saan valmiiksi. Ei oikein jaksa näillä ilmoilla tehdä käsitöitä. Varsinkaan, kun koko ajan miettii lankojen antajaa, joka kuoli ennen pääsiäistä kotipihalleen. Eikä meille ulkopuolisille(?) kerrota sitä ainoaa asiaa, joka meitä kiinnostaa. Eli kuoliko hän sairauskohtaukseen heti vai joutuiko makaamaan halvaantuneena päiviä pakkasessa ja paleltuiko kuoliaaksi.
Toisaalta ymmärtää, että asia on järkyttävä, eivätkä omaiset halua siitä puhua ja ulkopuolisille kertoa. Vai onko lempiserkkuni leski vieras ja olenko siis ulkopuolinen? No, joka tapauksessa en enää saa häneltä niitä keränloppuja, jotka talvelta jäivät, kun hän omat käsityönsä sai valmiiksi. Hän antoi, ja nykyään lähetti, ne minulle aina kevätkesäisin. Hän olisi täyttänyt ensi viikolla 65 vuotta ja olin jo hankkinut käsityöaiheisen kortinkin häntä varten. ;(
Jaahas, kuumuus vain nousee. +25,5ºC. Huh! Tulisipa ukkoskuuro, että saataisiin vettä ja ilma raikastuisi. Minä en sateenvarjoa nyt käyttäisi, vaikka sataisi kuinka. Nauttisin vain.
Mitäs sitä sitten tekisikään? Ulos ei voi mennä, partsilla ei jaksa olla kuumuudessa.
Kahvi kupissani on jäähtynyt. Mutta kylmä kahvi kuulema kaunistaa.... Sitä odotellessa:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos viestistäsi! Kivaa, kun pistäydyit luonani virtuaalisesti. :)