Klo 18:16--> Olen ihan poikki, naatti, finito! Olen kävellyt tänään niin paljon, että tuskin pystyn enää liikkumaan. :)
Ensin kävin parissa käsityöliikkeessä ostamassa eioota, mutta sain kuitenkin neuvon, mistä sitä kysymääni saa. Sain sentään sukkapuikot, jotta voin kutoa kahta samanlaista sukkaa yhtaikaa.
Toisessa se oli loppunut ja omistaja sanoi niiden kuivuneen. Johtuu varmaan siitä, ettei monikaan tiedä niiden olemassaolosta.
Tiesitkö Sinä, että on olemassa Sock-Stop? Se on siis aine, jolla tehdään esim. villasukkien pohjaan liukuestekuvioita. Tassuja, palloja, sydämiä, aaltoja, siksakkia tai mitä nyt haluaakaan piirtää. Prismassa oli väreinä vaaleanpunainen, harmaa, valkoinen ja musta, mutta niitä on olemassa muitakin. Kuten täällä.
En vielä silloin lähtenyt sitä etsimään, vaan kävin Salessa. Kotiin tultua vein roskat. Jostain syystä Pahvi-Paavo on ollut tyhjentämättä viikkokausia. Joku on vienyt jätesäkin sen viereen, ettei pahveja jätetä tuulien ja sateen armoille taivasalle. Omani jätän viemättä, kunnes se tyhjennetään.
Seuraavaksi lähdin kävelemään kaupungin läpi Prismaa kohti. Joka mutkan takana tuli vastaan merimiehiä. En jäänyt kuuntelemaan, mitä kieltä he puhuivat. Heitä oli torilla, kirkkopuistossa, joenrannassa ja pyörätien varren penkeillä.
Kaupassa etsin ensin ihan muuta, mutta pituuteni loppui kesken, enkä saanut silkkipapereita koukustaan, kun niiden eteen oli laitettu jotain sateenkaaripapereitakin. Hain siis myyjän avuksi ja ohimennessäni nappasin glitterliimapullon askarteluhyllystä. Myyjä kiipesi jakkaralle ja sain paperit ja neuvon sinne, missä Sock-Stopit majailevat.
Sehän oli tietysti lankaosaston perällä ja takaisin tullessa oli pakko hypistellä lankoja. Tyttäreni saa pinkit sukat seuraavalla kerralla, kun sellaisia pyytää, maastoväriset kerät muuttuvat saapassukiksi ja värikäs raitalanka varmaankin minun sukikseni. Kummasti sitä kaikkea hyppää käsiin, vaikka vain yhtä asiaa lähtee hakemaan. Minulla oli tietysti kangaskassi mukanani olkalaukussa, kuten aina kulkiessani. Jollen osta siihen mitään, käytän sitä istuinalustana kiven tai penkin päällä.
Ja tämä oli viimeinen kauppareissu tässä kuussa, joten täytyyhän sitä olla lankaa (niin kuin sitä ei olisi jo ennestään kymmeniä kiloja!), että saa tehdä jotain partsilla istuessa. Sinne menin heti laitettuani kaiken paikoilleen kotona ja otin mukaani päivän lehden ja mainokset sekä mukillisen teetä.
Nyt on hiki tasoittunut ja olo parempi, kun on saanut juodakseen.
Viime yö oli lämmin, koko yön tasaisesti +18ºC.
Eilinen oli päivä, jota odotin hiukan pelonsekaisin tuntein. Jo kuukausi sitten sain "tietää", että 30 päivän kuluttua saan suru-uutisia. Niitä tuli eilen kaksi ja kolmas tulee myöhemmin, jos merkit pitivät paikkansa.
Nyt taidan keittää päivän kahviannokseni. Joko kerroin, että ostin pinkinvärisen paketin Sydney-kaupunkikahvia? Toki luin takakannen tekstit ja se vaikutti hyvältä. Se onkin! Tuoksuu ihanalle vanhanaikaiselle kahville, jonka tuoksun muistan lapsuudestani. Ja kahvi on hyvää. Makuaistini on siis palautunut, huomasin. Ei siinä mennytkään kuin vähän yli neljä kuukautta. Onneksi. Jospa sipulikin alkaisi maistua oikealta... Ei ole tehnyt mieli edes maistaa ja valkosipulinvarret ovat saaneet rehottaa rauhassa partsilla.
Joten toivotan kaikille mukavaa ja aurinkoista iltaa!
P.S. Teen taustalla Repolaisen värihaasteen vihreää osiota valmiiksi. Se ilmestyy tänne, kun saan sen valmiiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos viestistäsi! Kivaa, kun pistäydyit luonani virtuaalisesti. :)