Huomenia!

 

Klo 06:31--> Plääh, perjantai. Tylsää. Kohta on taas viikko mennyt ohi. Pakkasta on  -19,6ºC. Onneksi lauhtuu ja lumisateet saapuvat. Ehkä. Ne kun ovat viime aikoina ohittaneet meidät.

Illalla alkoi niin väsyttää, että menin ajoissa nukkumaan. En jaksanut edes taitoluistelua katsoa loppuun asti. Niinpä heräsin jo viiden jälkeen. Kävelyt kaupungilla saivat molemmat jalat kramppaamaan, ja nilkat särkemään liian varovasta kävelystä jäisillä jalkakäytävillä. Penikkatauti ei jätä rauhaan. Välillä ihan pelottaa lähteä mihinkään, kun tietää, että sen jälkeen jalat särkevät, pakottavat, kramppaavat.

Niin, ja suola ei penikkatautiin auta. :) Penikkatauti kun johtuu siitä, että "liiasta liikkumisesta" lihakset kasvavat, eivätkä enää mahdu omaan tilaansa. 

Eilisiltana, ja yölläkin, sain monta kertaa nousta ylös voimistelemaan.

 

Mitähän sitä tänään tekisi? Iltapäivällä täytyy katsella ampumahiihtoa. Puikot tietysti viuhuvat. Mutta pitää sitä moppiakin vähän heilutella. Lisäksi on tarkoitus laittaa parvekkeen sermiin se kangas takaisin verhonipsuilla, ja peittää liika näkyvyys naapuritaloihin. Sitten voin taas istua siellä ilman, että kaikki näkevät, mitä käsissäni on. Että juonko jotain mukistani, luenko, virkkaanko, kudonko vai täytänkö ristikoita. Vaiko ihan vain laiskottelen ja olen. :)

Kadun toisen puolen kerrostalossa on eräs vanha mies, joka istuu keittiönsä ikkunassa kiikareineen. Koska hänelläkin on läpitalonasunto, näin hänen toimensa jo edellisessä asunnossa. Siksi jo siellä peitin köynnösristikoilla parvekelasit.

Tässä asunnossa taas tuo lähin talo on kuin tarjottimella. Se on vain neljäkerroksinen, mutta tähän taloon verrattuna viistosti vasemmalla. Ja koska parvekelasit eivät mitään peitä, heillä on hyvät näkymät meidän taloomme. Välillä tuli olo, että joku tuijottaa. Siksi halusin sermin. On yksityisempi olo sen takana.

 

Ensi kesäksi en partsille laita yhtäkään kukkaa. Syksyllä mietin, josko hankkisin ison thermoruukun ja siihen puun, mutta se jäi. Kun en tiedä, mikä puu partsille sopisi. Sellainen, joka olisi kaunis, kukkisikin ja kestäisi paahdetta. Sen juurelle olisin kaivanut kevätkukkien sipuleita.

Pitää varmaan lähteä ottamaan aamulääkkeet, tiskata eilisen astiat, keittää termarit täyteen vettä, pukeutua, meikata, laittaa korut. Kunhan nyt ensin päätän, mitä puen päälleni. Ja mitkä korut, sävy sävyyn tietysti. Kynnet ovat ne tumman luumunväriset, joten ehkä jotain lilaa.

 

Tänään on myös postipäivä, joten mitähän yllätyksiä se tuo? Tuskin mitään. Kun en ole aktiivisena postcrossingissakaan. Täytyy ottaa tuo viimeisin palapeli pois pöydältä ja laittaa laatikkoonsa. En halua mitään tulehdusta käteeni sen takia. Kyse on siis vasemmasta kädestä, jolla paloja lajittelen ja laitan paikoilleen. Se rasittui liikaa ja alkoi särkeä niin paljon, etten palapeliin ole varmaan viikkoon koskenut.

 Aika aikaansa kutakin. Ehkä pääsen lukemisen makuun seuraavaksi. ;)

 

Viettäkää iloinen perjantai näin viikonlopun aluksi!