Se olis sitten TAAS perjantai!

 

Klo 09:23--> En sitten tykkää, että on perjantai ja viikko on taas hurahtanut melkein ohi. Maanantai on suosikkipäiväni; silloin koko viikko on vielä edessä. :) ♥ 

Aurinko paistaa, orkidea avaa viimeistä kukkaansa. Katsoin ihan näistä postauksista, että milloin se eka kukka oikein avautui. Se oli 23.03.

Toissapäivänä oli +17,3ºC, eilen vain +14,2ºC ja tänään päästään varmaan noin kuuteentoista. Ainakin aurinkoa on luvassa.

 

Illalla olin ihan tööt jo iltakymmenen jälkeen ja menin ajoissa nukkumaan. Heräsin 1,5 tunnin päästä, kun vasen nilkka ja jalkaterä särkivät. Kävelin, voimistelin, laitoin kipuvoidetta. Pikkuhiljaa helpotti ja menin uudestaan sänkyyn. Kattia kanssa! Silloin alkoi särkeä toista jalkaterää. Sama uudestaan. 

Levottomasti nukuin 7 tuntia ja nyt särkee polvea. Ei pelkästään eilisen kävelyistä, vaan toissapäivänä siivotessa pamautin juuri sen kipeän polven sängynpäätyyn. Auts!

 

No, tämä päivä on aloitettu eilisen kampaajakäynnin hiuslakkojen ja ylimääräisen värin poispesulla, meikkauksella ja pukeutumisella. Jotkut aina kyselevät, miksi meikkaan. Minusta on kohteliasta kanssaeläjiä kohtaan edes yrittää laittautua ja näyttää huolitellulta. Ja onhan se itsestäkin mukavaa, kun peilistä ei katso vastaan peikko, vaan vähän enemmän ihmisen näköinen otus. :) 

 Ja kun tykkään väreistä ja blingblingistä... Ne kiinnittävät harmaa-musta-ruskean kansan huomion. Monesti saa kuulla, kuinka kauniilta värit päälläni näyttävät, mutta "en minä kyllä kehtaisi..." Eilisen myyjämiehen kanssa puhuimme erilaisuudesta, rohkeudesta käyttää värejä ja olla erilainen. Hän kun on  värikkäästi tatuoitu homomies. Hän tykkäsi, kun valitsin sähkönsiniset pokat ja ihaili hiusteni monia lilan sävyjä, jotka erottuvat joukosta. Ja kaipa lilat ja pinkit vaatteenikin erottuivat sieltä mustanharmaanruskeasta, puhumattakaan erivärisistä pitkistä kynsistäni. ;) 

 

Usein meemeissä kysytään, mistä osasta itsessäsi pidät. Ennen tykkäsin pitkistä hiuksistani, mutta niitä ei enää ole. Kolmannen lapsen jälkeen laihdutin 29 kiloa ja hiukset saivat stressin, kuivuivat ja jouduin leikkauttamaan vyötärölle yltäneet hiukset polkkatukaksi. Sitten tykkäsin silmistäni, ja tykkään oikeastaan yhä, mutta luomet ovat alkaneet valua. Eli tällä hetkellä pidän eniten pitkistä kynsistäni. Mantelinmuotoisina.

Iho on vuoden aikana ohentunut hurjaa vauhtia, hiukset ohenevat vuosi vuodelta. Yksi asia. jota todella inhoan itsessäni, ovat nilkat, jotka ovat täynnä (kuulema) suonikohjuja. Olin aina luullut, että ne ovat katkenneita verisuonia, jotka ovat tulleet jalkakrampeista. Onneksi on olemassa sellaisia melkein varrettomia sukkia, joilla voin ne peittää.

 

Eilisen kävelyillä kuulin vihdoin peipposen laulua. Sitten vain odotellaan västäräkin saapumista. Tai haarapääskyn. Kevät se on. Kunhan ei liian kuumaa tule.

 

Aurinkoista viikonlopun alkua!